Helsingin kaupunki vastustaa Malmin lentokentän sisällyttämistä valtakunnallisesti tärkeisiin kulttuuriympäristöihin
Helsingin kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 23.1.2006 Museovirastolle annettavaa lausuntoa, joka koskee Museoviraston esittämää tarkistettua luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Viite: Helsingin kaupunginhallituksen esityslista 3-2006
Päivitys 25.1.2006: kokouksessaan 23.1. kaupunginhallitus jätti lausuntoehdotuksen pöydälle kahdeksi viikoksi.
Päivitys 6.2.2006: kokouksessaan 6.2. kaupunginhallitus päätti hyväksyä lausuntoehdotuksen ilman muutoksia.
Kaupunginhallituksen lausuntoehdotus
Ehdotus Museovirastolle annettavaksi lausunnoksi Malmin lentokenttää koskevin osin on alla. Malmin lentoaseman ystävät ry:n kommentit ovat numeroituina sivun lopussa.
Malmin lentokenttä
Vuoden 1993 [valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen] kohdeluettelossa on mukana ainoastaan lentokentän rakennuskanta, uudessa ehdotuksessa sen sijaan koko lentokentän alue [1]. Merkinnällä halutaan korostaa lentokentän toiminnan merkitystä siviili-ilmailun historian tärkeänä kohteena ja kentän säilymistä nykyisessä käytössä. Lentokenttäkysymys on mukana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä 30.11.2000, jossa yhtenä Helsingin seutua koskevana erityistavoitteena on vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen etsiminen Malmin lentokentälle. Tarkoitus on, että uuden sijaintipaikan löytyessä kaikille tai osalle nykyisiä toimintoja lentokenttätoiminta Malmilla lakkaa ja alue osoitetaan asuinkäyttöön. Museoviraston ehdottama laajennettu aluemerkintä on siten ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa [2].
Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 30.5.2005 kaikki yleiskaava 2002:sta tehdyt valitukset. Päätöksen perustelujen mukaan yleiskaavaan sisältyvät merkinnät Malmin osalta eivät ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Lentokentän osalta asiasta on tosin jatkovalitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Yleiskaava 2002:ssa Malmin lentokenttäalue on osoitettu asuin- ja työpaikkakäyttöön. Alueen suunnittelun lähtökohtana on, että arvokkaat lentokenttärakennukset, lentoasema ja lentokonesuoja, ja mahdollisesti osia kiitoteistä, säilytetään. On myös huomattava, että Malmin lentokenttätoiminnan merkittävä kehittäminen nykyisellä paikalla ei ole ympäröivän asutuksen vuoksi mahdollista. Tähän johtavat sekä meluhaitat [3] että lentotoiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit [4]. Lentotoiminnan meluhaittoja tullaan punnitsemaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä.
Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus katsoo, että Malmin lentokentän alueelta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi tulee osoittaa yleiskaava 2002:n mukaisesti vain lentokenttärakennukset. Koko laajan lentokenttäkokonaisuuden osoittaminen tällaiseksi kohteeksi ei perusteltua siitäkään syystä, että lentotoiminnan suojeleminen ei ole rakennussuojelun keinoin mahdollista [5].
Kommentteja
[1] Helsingin kaupungin tulkinta, jonka mukaan vuoden 1993 luettelo ei sisällä lentokenttää kokonaisuutena, on omavaltainen. Vuoden 1993 luettelossa "Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt" (Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16, 1993) mainitaan "Malmin lentoasema", ei "Malmin lentoaseman rakennukset". Lentoasemaan kuuluu lakimääritelmän mukaan kaikki lentokoneiden toimintaan tarvittava, siis myös kiitotiet ja suoja-alueet.
Luettelon kohteita kuvaavat perustelut ovat erittäin lyhyitä, mutta silti Malmin lentoaseman osalta mainitaan erityisesti edelleen jatkuva lentotoiminta:
"Kuvaus: Malmin lentoasema rakennettiin 1936-38 (Rakennushallitus / D. Englund, V. Rosendahl). Sylinterinmuotoinen, funktionalistinen lentoasemarakennus on lajissaan maamme vanhin. Lentokenttää käytetään yhä pienkoneiden tarpeisiin."
Luettelon perustelujen ollessa näin lyhyitä ei ole uskottavaa, että edelleen jatkuvaa lentotoimintaa korostava lause olisi tarkoitettu merkityksettömäksi sanahelinäksi. Museovirasto on myös kaikissa Yleiskaava 2002:n kaavaluonnokseen ja kaavaehdotukseen antamissaan lausunnoissa esittänyt Malmin lentokentän huomioimista kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kokonaisuutena.
[2] Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ei edellytetä Malmin kentän siirtämistä eikä niissä edes mainita kentän asuinrakentamista, vaan ainoastaan vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen selvittäminen. Useita vuosia jatkuneista selvityksistä huolimatta kelvollista korvaavaa sijaintipaikkaa ei ole löytynyt.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on todennut kesäkuussa 2005 yleisilmailukenttää tarvittavan pääkaupunkiseudulla. Tekeillä olevassa uudessa selvityksessä ovat vaihtoehtoina enää Malmin toiminnan jatkuminen ja uuden kentän rakentaminen pääkaupunkiseudulle.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa kylläkin korostetaan erityisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa. Tällaisten kohteiden inventaariona nimetään mm. luettelo "Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt" (Museovirasto, rakennushistorian osasto, julkaisu 16, 1993) johon Malmin lentoasema sisältyy (ks. myös [1]).
[3] Tuoreen lentomeluselvityksen liitekartta 13 osoittaa 55 dB melun keskittyvän asuinalueilla vähäisessä määrin Puistolan eteläosaan, Sunnuntaipalstoille sekä osittain uudelle Fallkullan asuinalueelle. Tilanne ei muutu merkittävästi, vaikka liikennemäärä kasvaisi 25% nykyisestä (liitekartta 14). Lentomenetelmien ja kaluston kehityksen myötä 55 dB melulle altistuvien asukkaiden määrä on vähentynyt merkittävästi ja on nykyisillä normeilla enää noin 300 vuositasolla ja alle 1000 vuoden kolmen vilkkaimman toimintakuukauden mukaan laskettuna. Paljon merkittävämmän meluhaitan aiheuttavat aluetta ympäröivät suuret maaliikenneväylät.
Kentän ympäristön asukasyhdistyksien valtaosa haluaa historiallisen lentokentän säilyvän ilmailukäytössä, eikä kyse ole uutta asutusta vastustavasta "nimby"-ilmiöstä - naapuruston uudet merkittävät asuinalueet mm. Alppikylässä eivät ole herättäneet lainkaan vastalauseita.
On hyvä asia, että lentotoiminnan meluhaittoja tullaan edelleen punnitsemaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Sillä ei kuitenkaan ole mitään yhteyttä siihen, onko Malmin lentokenttä Museoviraston inventoimassa kulttuurihistoriallisten arvokohteiden luettelossa vai ei.
[4] Lentotoiminta Malmilla kehittyy kaiken aikaa. Uusi hiljaisempi kalusto yleistyy vähitellen. Lentotoiminnasta aiheutuvat onnettomuusriskit ovat erittäin vähäiset. Äärimmäisen harvinaiset pakkolaskut suuntautuvat kenttää ympäröiville avoimille suoja-alueille. Kentän lähes 70-vuotisen toiminnan aikana ei sivullisia ole jäänyt lento-onnettomuuden uhriksi. Malmin lentokoneet eivät liioin ole riskialttiita romuja, vaan teknillisesti moitteettomassa ja tiukasti valvotussa kunnossa, jota määräykset edellyttävät.
Mikäli Helsingin kaupunginhallitus pitää onnettomuusriskiä merkittävänä perusteena kentän toiminnan lopettamiselle, tulee sen loogisesti vaatia myös kahta vilkkaamman ja raskaalla kalustolla liikennöidyn Helsinki-Vantaan lentoaseman siirtämistä kauemmas asutuksesta. Onnettomuusriskiin vetoavalla perustelullakaan ei tosin ole mitään tekemistä sen kanssa, kuuluuko Malmin lentokenttä Museoviraston inventoimaan kulttuurihistoriallisten arvokohteiden luetteloon vai ei.
[5] Museoviraston luettelo ei ole kokoelma rakennuksia, vaan sisältää valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Ilmailu on olennainen osa elävää kulttuuria Malmin lentoasemalla.
Pelkät rakennukset säästävä "ilmailumiljöö" on nähtävissä mm. Turun Artukaisissa, jossa vanha lentokenttärakennus on hotellina ja muu miljöö on kadonnut messukeskuksen parkkipaikan alle. Sellaisella miljööllä ei ole mitään asiaa mm. UNESCOn maailmanperintökeskuksen ja sille neuvoa-antavien ICOMOS- ja ICCROM-järjestöjen asiantuntijoiden valitsemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuuriaarteen listalle, jolle Malmin lentoasemakokonaisuus on valittu jo kahdesti.
Helsingin kaupungin toimet ja vahva kansalaismielipide ristiriidassa
Malmin ilmailua palvelevan lentoasemakokonaisuuden arvo valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä on kiistaton. Kentän moninaiset arvot ilmailukäytössä on myös perusteltu ja todennettu julkisiin virallisiin asiakirjoihin nojautuen.
On erittäin toivottavaa, ettei Helsingin kaupunki enää sivuuta vahvaa kansalaismielipidettä, jonka Suomen Gallup selvitti Helsingin Sanomien toimeksiannosta viimeksi joulukuussa 2005. Yli 630.000 pääkaupunkiseudun asukasta haluaa lentokentän säilyvän ilmailukäytössä.