10 syytä säilyttää Malmin lentoasema Helsingissä
 |
| Malmin historiallinen lentoasema vietti 75-vuotisjuhliaan toukokuussa 2013. |
1) Finavian mukaan ilmailun etu vaatii Malmin säilyttämistä.
2) Malmin lentoasema on pelastus- ja valvontalentojen sekä ilmailukoulutuksemme selkäranka.
3) Malmin lentoasema on merkittävä työllistäjä.
4) Malmin lentoasema on osa Helsingin perusidentiteettiä.
5) Malmin lentoasema on huonoa rakennusmaata.
6) Malmin lentoasema on ainutlaatuinen viheralue Helsingissä.
7) Toimiva Malmin lentoasema on maailmanluokan kulttuuriaarre.
8) Pääkaupunkiseutu tarvitsee varakentän.
9) Malmin lentoaseman toimintoja ei voida hajauttaa, vain hävittää.
10) Malmin lentoasema on ilmaliikenteen kehitysnäkymät huomioiden merkittävä voimavara.
1) Finavian mukaan ilmailun etu vaatii Malmin säilyttämistä.
Finavia vastaa ylimpänä asiantuntijana ilmailumme kehittämisestä. Se toteaa lausunnossaan [1]: "Lentokoulutusta harjoittavien yritysten, pienimuotoisen ansiolentotoiminnan ja pienkoneiden huoltotoiminnan kannalta ylivoimaisesti paras lentopaikan sijainti seudulla on Malmin lentoasema. Yleisilmailua edistetään parhaiten säilyttämällä se nykyisessä käyttötarkoituksessaan. (...) mitään Malmin nykyisistä toiminnoista ei voida toiminnallisista, kapasiteetti- ja turvallisuussyistä siirtää Helsinki-Vantaalle."
Malmin lentoasema on tulevaisuuden liikennetarpeiden kannalta erinomaisella paikalla. Baltian maat, Pietari ja koko eteläinen Suomi ovat alle 300 km:n etäisyydellä. Malmin kenttä on sujuva ilmatie suoraan pääkaupunkiseudulle kymmeniltä Suomen ja lähialueiden paikkakunnilta, jotka sijaitsevat syrjässä suurten kaupunkien lentoasemista.
2) Rajavartiolaitos, Pelastuslaitos, Medi-Heli, Poliisi, Finavia: Malmin lentoaseman menetyksen myötä toimintaedellytykset heikkenisivät merkittävästi!
Malmin lentoasema on Rajavartiolaitoksen tärkein lentotukikohta. Sieltä valvotaan maamme turvallisuuden kannalta keskeisimpiä raja-alueita. Lisäksi liki puolet Rajavartioston suorittamista meripelastus-, etsintä- ja sairaankuljetuslennoista suoritetaan Malmilta. Valtio modernisoi Malmin tukikohtaa miljoonien markkojen investoinnilla vuonna 1995. Kentän siirron uusinvestoinnille ei löydy budjettivaroja.
Malmin lentoasema on Helsingin pelastuslaitoksen lentotoiminnan päätukikohta ja on palvellut erinomaisesti myös lääkärikopteri Medi-Heliä. Malmi on tukikohta myös poliisikopterille, jonka merkitys vääjäämättä kasvaa tieliikenteen kasvun myötä. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002 [2] toteaa puolestaan: "Malmin lentoasemalla koulutetaan puolet koko maan lentäjistä ja ammattilentäjistä lähes kaksi kolmasosaa. Kentällä onkin näin ollen keskeinen rooli ilmailun koulutustoiminnassa ja tulevien lentäjäpolvien kasvattamisessa. Kaikki esillä olleet vaihtoehdot Malmin ilmailutoimintojen siirtämisestä muualle heikentäisivät merkittävästi koulutustoiminnan ja yleisilmailun toimintaedellytyksiä". Malmi on ylivoimaisesti maan toiseksi vilkkain lentokenttä [3].
Malmin lentokenttä on samalla maamme suurin nuorisoilmailukeskus. Lennokkiharrastajat, laskuvarjourheilijat ja liitovarjoharrastajat harjoittavat taitojaan kentältä varatuilla alueillaan.
3) Malmin lentokenttä on merkittävä työllistäjä.
Keväällä 2005 tehdyn selvityksen mukaan Malmin lentoasemalla toimivat yritykset ja viranomaiset tarjoavat työpaikan 348 vakituiselle ja 125 osa-aikaiselle työntekijälle. Yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on yli 33 miljoonaa euroa. Kentän työllistävä vaikutus yltää lisäksi noin 600 henkilöön. Lentokenttään kiinteässä kohtalonyhteydessä olevan Tattarisuon teollisuusalueen noin tuhannen vakinaisen työpaikan yhteiskunnallinen arvo on 17 miljoonaa euroa vuodessa. Alueen työllistävä vaikutus yltää lisäksi noin 3000 henkilöön.
Helsingin kaupungin Malmin lentoasemalle määräämä rakennuskielto on kuitenkin tehokkaasti estänyt kentän toiminnallista kehittämistä ja siten myös uusien työpaikkojen luomista. Epävarmuus lentokentän tulevaisuudesta on lamaannuttanut tarjolla olevia kehityssuunnitelmia ja uusinvestointeja.
4) Malmin lentoasema on osa Helsingin sielua: suuri enemmistö kannattaa sen säilyttämistä!
Helsinki perustettiin vuonna 1550 Suomen kaupalliseksi portiksi ulkomaailmaan. Ilmaliikenteen kehityksen myötä pääkaupunki sai 1923 Katajanokalle merilentosataman, ja sen jatkajaksi maalentosataman, 15.5.1938 käyttöön vihityn Malmin lentoaseman.
Koska Helsinki on perustettu satamakaupungiksi, uuden tavarasatamankin pitää olla omien rajojen sisällä Vuosaaressa. Kaupungin halu lakkauttaa oma maalentosatamansa tuhoaa osan Helsingin perusidentiteetistä. Samalla se on lyhytnäköistä elinkeinopolitiikkaa.
Malmin lentoasema on 65 vuoden aikana kehittynyt korvaamattomaksi osaksi kulttuurillista monipuolisuutta koko pääkaupunkiseudulla. Se on seudun lapsille ja vanhemmille ympärivuotinen paikka jonne mennä, paikka jossa lentämisen unelma toteutuu, ilmailuhengen luoja, portti ilmailuammatteihin ja -harrastuksiin. Erityisen vahvasti se on osa kotiseutuidentiteettiä [4]. Pääkaupunkiseudun ilmailijoiden (esim. [5]) lisäksi paikallisten kaupunginosayhdistysten enemmistö onkin ottanut kentän säilyttämistä puoltavan kannan (esim. [6]). Helsingin Uutiset -paikallislehden ennätyksellisen suositussa mielipidekyselyssä 12.1.2003 kentän säilyttämistä kannatti 90,9% vastanneista. Tulos oli lähes sama Uutislehti 100:n kyselyssä 3.9.2001 (91%), 10.12.2004 (93%) ja 24.11.2005 (94%). Myös Suomen Gallupin lokakuussa 2004 ammattimaisin menetelmin tekemän tutkimuksen mukaan 58% helsinkiläisistä kannattaa kentän säilyttämistä ja vain 22% haluaa kenttäalueelle asuntoja. Joulukuussa 2005 tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa koko pääkaupunkiseudulle kentän säilyttäminen ilmailukäytössä sai 65% kannatuksen, mikä vastaa yli 630.000 asukasta. Kansalaisadressiin kentän säilyttämisen puolesta on kesäkuuhun 2014 mennessä kertynyt jo yli 60 000 nimeä.
5) Malmin kentän pettävä rakennusmaapohja edellyttää maksajia tuhansittain.
 |
| Pääkaupungin ilmailuinfrastruktuurin rakentajia vuonna 1935. Rakennuskohteena Tattarisuo nosti miehen ja lapion arvoonsa, koska soinen maaperä ei kestänyt raskaita työkoneita. |
Tattarisuo osoitettiin lentokentän paikaksi nimenomaan siksi, että sitä pidettiin asutuskelvottomana [7]. Pohjavesi on kenttäalueella vain noin metrin syvyydessä. Lisävaikeutena on kaksi pohjavesikerrostumaa, normaali sekä nk. orsivesikerros. Savikkopohja vaatii paalutusta jopa 25 metrin syvyyteen. Pohjustus tulee kalliiksi; rakennusten lisäksi se on tehtävä myös kaduille, pihoille ja kunnallistekniikalle. Kiitoteiden pettävä savipohja, joka ei kestänyt edes 40-luvun lopun liikennekoneiden painoa, pakotti lopulta siirtämään päälentoaseman Seutulaan. Pienille ja keskikokoisille lentokoneille Malmin kenttä kuitenkin soveltuu yhä erinomaisesti.
Malmin lentokenttää ollaan sulkemassa Helsingin asuntorakentamistarpeen ja väitetyn tonttipulan vuoksi. Todellisuudessa Helsinkiin rakennettavat uudet alueet kattavat voimakkaankin väestönkasvun tarpeet 2030-luvulle asti ja perusskenaariossa 2050-luvulle asti [8] (tilanne huhtikuussa 2014). Samaan aikaan valtio edistää pontevasti pääkaupunkiseudun valtaisan rakennusmaavarannon saamista järkevään käyttöön joko kuntaliitoksin tai kuntarajat ylittävän metropolihallinnon keinoin. Kun tämä toteutuu lähivuosina, väitetyltä tarpeelta hävittää Helsingistä jäljellä olevat avarat maisemat ja kulttuurinen monimuotoisuus katoaa kaikki uskottavuus.
Malmin lentokenttää on kaavailtu aiemmin omakoti- ja rivitaloille, mutta uusimmissa visioissa jopa 20.000-30.000 asukkaan kerrostalolähiöksi. Syvälle savipohjalle rakennettaessa kannattavuus kuitenkin edellyttää kalliiden perustamiskustannusten jakamista mahdollisimman suuren asukasmäärän kesken. Koruton totuus on, että omakoti- ja rivitalojen rakentaminen Malmin lentokentän syvään savikkoon ei ole taloudellisesti järkevää.
 |
| Isokuovi (Kuva: Timo Yli-Viikari, kuvattu muualla) |
6) Malmin lentokenttä on ainutlaatuinen viheralue Helsingissä.
Malmin lentokentän luontoarvot ovat merkittävät. Kenttä on huomattava alueellinen lintuparatiisi juuri avoimuutensa ja aluetta ympäröivän turva-aitansa ansiosta. Esimerkiksi isokuovi ei pesi Helsingissä missään muualla kuin Malmin lentokentällä. Kentällä tavataan useita EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja. Siellä pesivät kansainvälisen IUCN-uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvat ruisrääkkä, pensastasku, pensaskerttu ja pikkulepinkäinen. Avoimuuden merkitys korostuu siksikin, että koillisessa Helsingissä ei ole merenrantoja tai muita avoimia näkymiä. Unohtaa ei sovi sitäkään, että "korvaava" lentokenttä samoin kuin Malmin toimintojen hajasijoitus olemassaoleville rauhallisille pienkentille tulisi todennäköisesti tuhoamaan luontoarvoja missä tahansa muualla. Malmin lentokentän lakkauttamista ovatkin lausunnoissaan vastustaneet Suomen luonnonsuojeluliitto (piirijärjestöistä myös Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri) sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys [9] ja paikalliset luontoyhdistykset [10] .
7) Toimiva Malmin lentokenttä on maailmanluokan kulttuuriaarre.
Malmin lentoasema on tärkeä osa suunniteltuja ja toteutuneita Helsingin olympialaisia (1940 ja 1952) palvelleesta funkisrakentamisen kokonaisuudesta. Malmin lentokentän arkkitehtoniset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä alkuperäisessä asussaan säilynyt 30-luvun kansainvälinen lentoasema ovat niin poikkeuksellisia koko maailmassa, että lentokenttä kokonaisuutena on valittu World Monuments Fundin [11] ylläpitämälle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle 2004-2005 Museoviraston ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n tuella. Valinta on myös uudistettu vuosille 2006-2007. Kenttä on myös ollut mukana valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa vuodesta 1993 [12] ja kuuluu modernin arkkitehtuurin arvokohteita kartoittavan kansainvälisen DoCoMoMo-järjestön Suomen kohdelistalle [13].
Malmin lentokentän arvoa lisää erityisesti sen vilkas käyttö alkuperäiseen tarkoitukseensa. Museovirasto onkin määritellyt lentoaseman kokonaisuutena valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi jo vuonna 1993. Muualla Euroopassa on historiallisia lentokenttiä jo herätty suojelemaan ja entisöimään - esimerkkeinä mainittakoon Pariisin Le Bourget ja Tukholman Bromma - vaikkeivät ne ole säilyneet likimainkaan yhtä alkuperäisinä kuin Malmi. Elävä Malmin lentokenttä on kansainvälisesti merkittävä kulttuuriaarre. Sen tuhoaminen käytöstä poistetuksi torsoksi herättäisi laajaa paheksuntaa myös ulkomailla.
8) Pääkaupunkiseutu tarvitsee varakentän.
 |
| Malmin kenttä mahdollisti lentoliikenteen pääkaupunkiin pitkään jatkuneen virkamieslakon aikana vuonna 1986. |
Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ainoa varakenttä. Helsinki-Vantaan ollessa syystä tai toisesta suljettuna ei henkilö- ja rahtilentoliikenne pääse pääkaupunkiseudulle ja sieltä pois mitään muuta kautta kuin Malmilta. Viimeksi näin on tapahtunut vuoden 1986 virkamieslakon aikana, jolloin kotimaan lentoliikenne hoidettiin sujuvasti kevyemmällä kalustolla Malmin kentältä. Malmi toimii myös Hernesaaren helikopterikentän ja Helsinki-Vantaan kevyemmän liikenteen varakenttänä sääolosuhteiden niin vaatiessa.
Myös kriisiajan huoltovarmuusnäkökohdat puoltavat Malmin kentän säilyttämistä. Esimerkiksi Tukholmassa on viisi lentokenttää 30 km säteellä keskustasta. Erityisesti viranomaislentoja varten tarvitaan maan pääkaupungissa paikka, jonka kautta voidaan liikennöidä ilmateitse, vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä tai sinne johtavat liikenneväylät olisivat käyttökelvottomia esim. onnettomuuden, katastrofin, sodan tai lakon takia.
9) Suuri asukasmäärä ja tehokas paikallisjoukkoliikenne: Malmin toimintojen elinehto!
Edullinen sijainti on elintärkeä Malmin lentokentän poikkeuksellisen monipuolisille toiminnoille. Ne edellyttävät pääkaupunkiseudun tarjoamia asumis-, joukkoliikenne- ja viranomaispalveluita sekä ilmailualan koulutuspalveluiden läheisyyttä. Monimuotoisten toimintojensa ja niiden erinomaisen synergian ansiosta Malmin kenttä sai kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n kunniakirjan vuonna 1996 [14].
Malmin kentän myötä Suomi menettäisi avaimet tulevaisuuden nopeimmin kehittyvään liikennemuotoon sekä sen yritys- ja elinkeinorakenteisiin pääkaupunkiseudulla ikuisiksi ajoiksi. Helsinkiin ei enää koskaan voida perustaa ja rakentaa toista lentokenttää. Malmin kentän toiminnot eivät kestä hajauttamista; joitakin viranomaistoimintoja lukuunottamatta Malmin kentän lakkauttaminen merkitsee sen toimintojen ja ilmailuun liittyvän infrastruktuurin hävittämistä lopullisesti.
10) Malmin lentokenttä kasvaa juuri nyt ennätyskorkoa.
Matkustajalentoliikenne elää historiansa suurinta mullistusta. Uudet lentoliikennekonseptit luovat pohjaa hintojen halpenemiselle ja lentomatkustamisen rajuille kasvuennusteille. 1990-luvulla ilmaliikenteen kehitys on noudattanut ennustettua rajua kasvukäyrää hämmästyttävällä tarkkuudella. Jo vuonna 1997 kuljetettiin ilmateitse yli puolet maailman rahtikuljetuksista arvossa mitattuna.
Euroopan lentoturvallisuusorganisaatio EUROCONTROLin julkaisema lentoliikenteen pitkän aikavälin STATFOR-ennuste esittää Suomen lentoliikenteelle kasvua suhdanteista riippuen 1.7...2.2 -kertaiseksi nykyisestä vuoteen 2025 mennessä [15]. Samanlainen ennuste koskee myös Ruotsia, ja Baltian maiden osalta ennuste on vielä korkeampi. Alimmankin kasvuskenaarion toteutuessa Helsinki-Vantaan laajennettukin kapasiteetti olisi täynnä, vaikkei yksikään pääkaupunkiseutua palvelevan yleisilmailuliikenteen pienkone käyttäisi sitä.
Uusin ilmailuteknologia on palauttanut kaupunkirakenteen ympäröimiä ja lakkautustuomion saaneita lentokenttiä, nk. city-kenttiä uudelleen lentoliikenteen käyttöön kaikkialla maailmassa. Tukholman keskellä sijaitsevan, lakkautustuomion jo saaneen Bromman kentän avaaminen uudelleen ja nopea suotuisa kehitys on vahva lähialueen esimerkki maailmanlaajuisesta kehityssuunnasta. Vaikka Malmin lentoliikennettä ei kasvatettaisi, sen merkitys ilmailun ammattien monipuolisena koulutuskeskuksena tulee ilmaliikenteen väistämättömän kasvun ja kehityksen myötä olemaan koko maan talousveturina toimivalle pääkaupunkiseudulle korvaamattoman arvokas sijoitus ja voimavara.
Yhteenveto
Kaiken yllä esitetyn valossa on katsottava,että Malmin lentoaseman asuinrakentamishanketta ajavien tahojen viljelemä käsitys kentästä "kalliina hukkaan menevänä rakennusmaana" on erittäin yksisilmäinen, äärimmilleen yksinkertaistettu sekä tarkemmin tarkasteltuna virheellinen.
Valtiovallan ja eduskunnan suojelus - aluksi vaikkapa vuoteen 2034 saakka voimassa olevaan vuokrasopimukseen vedoten -lienee nykyisessä tilanteessa ainoa pelastus, mikäli Helsingin kaupunki ei kykene kentän arvoa näkemään. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävää kulttuurikohdetta ja liikenneväylää ei saa tuhota paikallistason päätöksillä, eikä varsinkaan OECD:n äskettäisessä raportissa esille nostetun pääkaupunkiseudun kuntien vähäisen yhteistyökyvyn takia.
 |
| Jos Malmin lentokenttä lakkautetaan, tulee Helsingistä yksiselitteisesti Suomen suurin ilmailun takapajula! |
Viitteet
[1] Ilmailulaitoksen lausunto Malmin lentoasemaa koskien
[2] Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2002 s. 5; ks. myös Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2000 s. 5
[3] Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2013 (s. 101)
[4] T. Kopomaa, R. Manninen: "Malmi - no logo?". Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2002:13
[5] Malmin ilmailukerho ry, lausunto Malmin lentokenttää korvaavat järjestelyt -raporttiin
[6] Tapanila-seuran kannanotot Malmin lentoasemaa koskien
[7] Malmin lentoaseman ystävät ry: Helsinki-Malmin lentoasema: 1930-luvun funkishelmi uhattuna / Historiaa
[8] Malmin lentoaseman ystävät ry: Yleisimpiä harhaluuloja / Maantarve
[9] Suomen luonnonsuojeluliitto ry: tiedote 2.10.2004; Suomen luonnonsuojeluliitto ry: tiedote 3.5.2001
[10] MBS - MaTaPuPu Birding Society: Malmin lentokenttä
[11] World Monuments Watch: maailman 100 uhanalaisinta kulttuurikohdetta 2006
[12] Museovirasto: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.
ISBN 951-9075-63-1, ISSN 1236-6439 (1993); päivitetty inventaario 1.1.2010 alkaen: RKY-portaali
[13] DoCoMoMo Suomi
[14] FAI General Awards: Honorary Group Diplomas 1996
[15] EUROCONTROL: STATFOR Long-Term Forecast (2004-2025)