Yleisiä harhaluuloja ilmailusta ja Malmin lentoasemasta

Tälle sivulle on koottu yleisimpiä ilmailuun ja Malmin lentoasemaan liittyviä harhaluuloja. Onko jokin seuraavista mielestäsi totta? Klikkaa ja hämmästy!

Harhaluulo 1: Ilmailu on rikkaiden joutilaiden leveilyä.
Harhaluulo 2: Malmilla vain harrastellaan turhaa huvipöristelyä.
Harhaluulo 3: Malmin lentotoiminta voidaan aivan hyvin siirtää 100 km etäisyydelle.
Harhaluulo 4: Ei missään muuallakaan ole yleisilmailukenttiä keskellä kaupunkia.
Harhaluulo 5: Kaksi lentokenttää noin lähellä toisiaan on turvallisuusriski.
Harhaluulo 6: Malmin lentokentässä ei ole mitään erityistä säilyttämisen arvoista.
Harhaluulo 7: Ilmailu on extreme-laji, jossa pärjätäkseen on oltava superihminen.
Harhaluulo 8: Malmin lentoaseman on väistyttävä siksi, että Helsinki tarvitsee rakennusmaata.
Harhaluulo 9: Malmin lentoasema häiritsee ympäristön asukkaita.
Harhaluulo 10: Malmin lentoasema häiritsee luontoa.
Harhaluulo 11: Malmin lentoasema on kuollut paikka, jossa ei tapahdu mitään.
Harhaluulo 12: Malmin liikenne on puolittunut 1990-luvun alusta, kentälle ei siis selvästikään enää ole kysyntää.
Harhaluulo 13: Malmin ikivanhat romukoneet uhkaavat ympäristön asukkaiden turvallisuutta.
Harhaluulo 14: Malmin seudun tulevaisuuden ja palvelujen kannalta lentokentän paikalle rakennettava asuinalue on elintärkeä.
Harhaluulo 15: Malmin lentokenttää ylläpidetään suurilla veronmaksajien rahoilla.
Harhaluulo 16: Malmin lentokentän toimintaa ei voi kehittää nykyisellä paikalla.


Harhaluulo 1: Ilmailu on rikkaiden joutilaiden leveilyä.

Totuus: Ilmailu on Malmilla jokaisen keskivertopalkkaa ansaitsevan pääkaupunkiseudun asukkaan ulottuvilla, ja siellä ilmailua harrastavien sankka joukko koostuu aivan tavallisesta väestä kaikilta elämänaloilta. Ammattilentäjän koulutuslinjan kustannukset ovat kylläkin korkeat, mutta ilmailukerhojen kursseilla suoritettu yksityislentäjän tai ultrakevytlentäjän lupakirja ei vie vararikkoon. Jos on varaa esim. moottoripyöräilyyn, voi yhtä hyvin harrastaa lentämistä.

Vastaansanomaton todiste asiasta ovat Otaniemen teekkarit, jotka omassa ilmailukerhossaan kouluttavat lentäjiä ja lentävät täyttä päätä, vaikkei heitä parhaalla tahdollakaan voi nimittää edes keskituloisiksi.

Mikäli moottorilento ei kiinnosta, vielä paljon edullisemmin pääsee hyppäämään laskuvarjolla. Missään muualla pääkaupunkiseudulla ei laskuvarjourheilua ole mahdollista harrastaa. Malmin lentokentästä nauttivat myös lennokkien lennättäjät ja suuri joukko pääkaupunkiseudun kansaa, joka yksinkertaisesti pitää pienkoneiden ja ilmailutoiminnan katselusta. Se onkin aivan ilmaista touhua, johon Malmin näköalatasanne ja näköalaravintola tarjoavat koko perheelle täydellisen ja pääkaupunkiseudulla ainutlaatuisen paikan. Malmilla järjestettävät ilmailutapahtumat vetävät säännöllisesti paikalle kymmeniätuhansia innokkaita katsojia.

Tyypillinen näkymä parkkipaikalta (2001). Ökyrikkaiden autojako? Laske Mersut!
Tyypillinen näkymä parkkipaikalta (2001). Ökyrikkaiden autojako? Laske Mersut!

Takaisin...


Harhaluulo 2: Malmilla vain harrastellaan turhaa huvipöristelyä.

Totuus: Harrastustoiminnan osuus Malmin lentoliikenteestä on alle 20%. Malmi on pääkaupunkiin kotimaasta ja ulkomailta suuntautuvaa pienliikennettä palveleva kansainvälinen lentoasema, jolta löytyy tulli ja passintarkastus. Se on myös Rajavartioston ja poliisin liikennevalvontahelikopterin tukikohta, ja sieltä ovat toimineet myös SAR-pelastushelikopteri ja Medi-Heli.

Harrastustoiminnankin saralla Malmilta tehdään yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä, mm. etsintä- ja pelastuslentoja (SAR, Search and Rescue) samoin kuin Suomenlahden laivaliikenteen päästövalvontaa osana WWF:n Itämeri-kampanjaa (Operaatio lentävä merenneito).

Ennen kaikkea Malmin lentoasema on Suomen ylivoimaisesti suurin lentäjien koulutuskeskus. Koulutustoiminta muodostaa suurimman osan kentän liikenteestä. Malmilla saa pääkaupunkiseudun harrasteilmailijoiden lisäksi peruskoulutuksensa 2/3 niistä ammattilentäjistä, jotka myöhemmin palvelevat ilmailuelinkeinoa lentoyhtiöissä. Kenttä on edullisen sijaintinsa vuoksi niin oleellinen ilmailualan rekrytointi- ja koulutuspaikka, että maamme ilmailun toimintaedellytyksistä huolehtiva Finavia on pitänyt sitä omasta tahdostaan yllä kuluineen päivineen.

Takaisin...


Harhaluulo 3: Malmin lentotoiminta voidaan aivan hyvin siirtää 100 km etäisyydelle.

Totuus: Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun yleisilmailun elinehto juuri edullisen sijaintinsa vuoksi. Lyhyt matka lentokentälle mahdollistaa sen, että ilmailukerhot pystyvät huoltamaan ja ylläpitämään koneitaan pitkälti vapaaehtoistyönä, tarvitsematta turvautua kaupallisten lentokonekorjaamojen palveluihin muissa kuin vaativimmissa erikoistöissä. Tämä puolestaan pitää lentotuntihinnat tavallisen työssäkäyvän keskivertoilmailijan ulottuvilla. Myös pääkaupunkiseudun nuoriso pääsee paikallisliikennettä käyttäen ja vaikka polkupyörällä ilmailuvirikkeiden pariin.

Matka esim. Malmin "korvaajaksi" tarjotun Kiikalan etäisyydelle (100 km) kestää omalla autollakin tunnin kaukoliikenteen linja-autoista puhumattakaan. Jos lentotoiminta siirretään näin kauas pääkaupungista, kasvavat lentotunnin hinta ja ilmailun pariin pääsemiseen vaadittava aika yli sietorajan. Kohtuuttomiksi kasvaneiden vaatimusten vuoksi ei uusia nuoria harrastajia enää saada pääkaupunkiseudulta, ja kokonainen inhimillisen toimeliaisuuden haara kuihtuu maan väkirikkaimmalta alueelta.

Kevyen kaluston tilaus- ja taksilentotoiminnalle tilanne 100 km päässä pääkaupungista olisi yhtä omituinen. Kiikalassa sijaitseva taksitolppa ei käytännössä palvele kyydintarvitsijaa Helsingissä millään tavoin. Kiikalan Malmin korvaamista ajatellen liian kaukaisen sijainnin totesi jo liikenne- ja viestintäministeriön asettama ns. Piiraisen asiantuntijatyöryhmä mietinnössään vuonna 2000.

Kun nykyistä Malmin lentokentän siirtohanketta käynnistettiin vuosituhannen vaihteessa, lupailtiin korvaavan kentän rakentamista Sipooseen aivan pääkaupunkiseudun vierelle. Sittemmin "korvaava" kenttä on etääntynyt vähin erin Mäntsälän ja Riihimäen kautta Kiikalaan 100 km päähän, jossa sillä ei enää ole mitään tekemistä pääkaupunkiseudun yleisilmailutarpeiden kanssa.

On myös esitetty Malmin lentotoiminnan hajauttamista olemassaoleville kentille (esim. Nummela, Räyskälä, Vesivehmaa, Kiikala). Millään näistä kentistä ei mm. yllämainituista syistä ole edellytyksiä ylläpitää pääkaupunkiseudun ilmailutoimintaa. Myös em. Piiraisen asiantuntijatyöryhmä on mietinnössään todennut olemassaolevat pienkentät vaihtelevista syistä huonoiksi vaihtoehdoiksi Malmin korvaajina. Malmin lentoasemalla toimivat yritykset taas ovat lähes poikkeuksetta ilmoittaneet, ettei niiden toiminnalle ole taloudellisia edellytyksiä kentällä, joka sijaitsee kauempana pääkaupungista. Syy tähän on yksinkertaisesti asiakaspohjan puuttuminen. Hajautuksen myötä myös Malmin kentän eri toimintojen vuosikymmenten mittaan hioutuneet erinomaiset synergiaedut menetettäisiin.

Malmin toimintojen siirtämisen jälkeen Helsinki olisi Euroopan harvoja pääkaupunkeja, joihin ei pääse lentäen pienkoneella - samaan aikaan kun Baltian maat ovat avautumassa Eurooppaan. Vertailun vuoksi on merkille pantavaa, että Tukholman seudun kiitotiekapasiteetti katsottiin vuonna 2003 niin merkittäväksi alueelliseksi kilpailueduksi, ettei sen supistamiseen katsottu olevan varaa. Arlandan suurkentän lisäksi Tukholmaa palvelee kolme kooltaan Malmiin verrattavaa kenttää sekä useita pienempiä lentopaikkoja alle 25 km etäisyydellä kaupungista.

Takaisin...


Harhaluulo 4: Ei missään muuallakaan ole yleisilmailukenttiä keskellä kaupunkia.

Totuus: Malmin lentoasema ei sijaitse keskellä Helsinkiä, vaan kaupungin koillisella äärilaidalla noin 10 km päässä keskustasta. Yleisilmailukenttiä on Euroopan ja muun maailman merkittävissä kaupungeissa paljon lähempänäkin keskustaa. Allaolevaan taulukkoon on koottu esimerkkejä Euroopan ja muun maailman kaupunkien kevyttä lentoliikennettä palvelevista yleisilmailukentistä.

Kaupunki       Pääkenttä (etäisyys)              Yleisilmailukenttä (etäisyys)

Adelaide Adelaide International (6 km) Parafield (15 km)
Amsterdam Schiphol (9 km) Hilversum (24 km)
Auckland Auckland International (17 km) Ardmore (27 km)
Belfast Aldergrove (21 km) Belfast City (2 km)
Berliini Tegel (8 km) Werneuchen (15 km)
Bonn Konrad Adenauer (20 km) Hangelar (6 km)
Bryssel Bruxelles National (7 km) Grimbergen (12 km)
Bukarest Otopeni (17 km) Banesa (9 km)
Calgary Calgary International (8 km) Springbank (22 km)
Dublin Dublin International (10 km) Weston (12 km)
Düsseldorf Düsseldorf International (7 km) Mönchengladbach (20 km)
Göteborg Landvetter (20 km) Göteborg City / Säve (9 km)
Hampuri Hamburg (9 km) Finkenwerde (10 km)
Helsinki Vantaa (17 km) Malmi (10 km)
Kööpenhamina Kastrup (6 km) Roskilde (27 km)
Lontoo Heathrow (22 km) London City (11 km)
Lyon St. Exupéry (11 km) Bron (12 km)
Madrid Barajas (13 km) Cuatro Vientos (9 km)
Malmö Sturup (24 km) Lund (17 km)
Melbourne Melbourne (22 km) Moorabbin (22 km)
Milano Maipensa (40 km) Linate (6 km)
München München International (28 km) Oberschleissheim (8 km)
Oslo Gardemoen (50 km) Kjeller (20 km)
Pariisi Charles de Gaulle (25 km) Le Bourget (12 km)
Perth Perth International (10 km) Jandakot (16 km)
Reykjavik Reykjavik (35 km) Reykjavik City (1 km)
Sydney Kingsford Smith Int'l (9 km) Bankstown (21 km)
Toronto Pearson International (20 km) Billy Bishop (3 km)
Tukholma Arlanda (37 km) Bromma (7 km)
Varsova Okecie (10 km) Babice (10 km)
Vancouver Vancouver (12 km) Boundary Bay (16 km)
Wien Wien (16 km) Stockerau (22 km)
Zürich Kloten (9 km) Birrfeld (12 km)

On syytä miettiä, kuinka luontevalta tässä eurooppalaisten kaupunkien listassa näyttäisi Helsinki-Malmin tilalla esim. "Helsinki-Kiikala, 100 km", vaikka rahat moisen kentän rakentamiseen jostain löytyisivätkin. Ajatuksesta käy ilmeiseksi Malmin "korvaavien vaihtoehtojen" kompastuskivi: ne eivät korvaa Malmia millään tasolla, koska eivät palvele pääkaupunkiseudun ilmailutarpeita.

Erityisesti tulee muistaa, että suurin osa suomalaisten kaupunkien lentokentistä sijaitsee alle 20 km päässä kaupungista ja palvelee myös yleisilmailua. Miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudun päätyminen kevyen ilmaliikenteen johtavaksi takapajulaksi maan- ja maanosanlaajuisesti olisi tavoitellulle eurooppalaisen metropolin statukselle kovin epäedullista.

Takaisin...


Harhaluulo 5: Kaksi lentokenttää noin lähellä toisiaan on turvallisuusriski.

Totuus: Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin ilmatilat ovat täysin erilliset ja niillä on omat lennonjohtonsa. Malmin lennonjohto toimii Vantaan lennonjohdon alaisuudessa. Ilmatilarajat ovat erittäin selkeät ja niitä valvotaan tiukasti. Tällä tavoin vältetään liikenteen sujuvuusongelmat, jotka aiheutuisivat suurella nopeudella lentävien raskaiden suihkukoneiden ja hitaiden pienkoneiden vilkkaasta toiminnasta samassa ilmatilassa.

Järjestely toimii ja on toiminut vuosikymmeniä mainiosti: Helsinki-Vantaa hoitaa raskaan, nopean lentoliikenteen ja Malmi hitaan kevyen kaluston lentoliikenteen täysin toisistaan erillään. Turvallisuus ja sujuvuus ovat näin parhaalla mahdollisella tolalla. Vantaan ja Malmin kentät voidaan aivan perustellusti nähdä yhtenä metropolikenttänä, jonka erilaisia liikennemuotoja palvelevat kiitotiet on sijoitettu erilleen toisistaan.

Malmin kentän lakkautuksen myötä Helsinki-Vantaan pienkoneliikenne lisääntyisi vääjäämättä, koska osa Helsinkiin tulevasta kevyestä taksi- yms. lentoliikenteestä laskeutuisi sinne "Malmin korvaavan kentän" liian kaukaisen sijainnin vuoksi. Lentoliikenteen pitkän aikavälin kasvuennusteet huomioon ottaen Helsinki-Vantaan jääminen pääkaupunkiseudun ainoaksi lentokentäksi olisi yksiselitteinen haitta ilmaliikenteen sujuvuudelle.

Takaisin...


Harhaluulo 6: Malmin lentokentässä ei ole mitään erityistä säilyttämisen arvoista.

Totuus: Malmi on paitsi ainutlaatuinen toiminnallinen keskus, myös yksi parhaiten säilyneistä sotaa edeltävän ajan kansainvälisistä lentokenttäkokonaisuuksista koko maailmassa. Sen rakennusten funktionaalista arkkitehtuuria on ylistetty ulkomaita myöten. Malmin lentoasema onkin ollut Museoviraston ja ympäristöministeriön laatimassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luettelossa jo vuodesta 1991. Kaavoitusta ohjaava luettelo on päivitetty 2000-luvulla ja tullut voimaan 1.1.2010, ja siihen sisältyy yksiselitteisesti Malmin koko lentokenttäalue kiitoteineen (ks. RKY-portaali). Kenttäkokonaisuus on myös valittu kansainvälisen World Monuments Fundin ylläpitämälle maailman 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Kentän kulttuurihistoriallinen arvo perustuu sekä Museoviraston että World Monuments Fundin mukaan suurelta osin juuri siihen, että se on yhä vireästi elävä lentokenttäkokonaisuus. Kenttäkokonaisuuden kiitoteineen on valinnut modernin arkkitehtuurin arvokohteiden valikoimaan myös kansainvälinen DoCoMoMo-työryhmä.

Lentoasemarakennusten funktio osana toimivaa lentokenttää menetetään, jos ilmailutoiminta häädetään ja kiitotiet muutetaan asuinalueeksi. Tällöin maailmanlaajuisesti merkittävä historiallinen ilmaliikennemiljöö kulttuuriarvoineen tuhoutuisi. Paikalle jäisi vain kaksi käyttötarkoituksestaan orpoutunutta rakennusta, joilla ei sellaisinaan olisi enää mitään asiaa maailmanluokan kulttuurikohdelistoille.

Lukuisten kansainvälisten huomionosoitusten ja merkittävien kulttuurikohdelistausten myötä Malmin kentästä ja sen kohtalosta on tullut merkittävä seikka myös Suomen kansainväliselle maineelle kulttuurimaana. Suomi on UNESCOn jäsenmaana lokakuussa 2003 allekirjoittanut UNESCOn julkilausuman kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista vastaan. Julkilausuma luo moraalisen velvoitteen toimia kulttuuriperinnön suojelemiseksi tietoiselta tuhoamiselta mm. valtio- ja henkilötason lakiseuraamuksin.

Presidentti Kallio lähdössä Malmilta Tukholmaan anomaan apua Suomelle lokakuussa 1939.
Presidentti Kallio lähdössä Malmilta Tukholmaan anomaan apua Suomelle lokakuussa 1939.

Malmin lentokenttä on ollut näyttämönä lukuisille itsenäisen Suomen historian merkittäville tapahtumille 1930-luvulta asti. Sieltä ovat valtionpäämiehet ja ministerit lähteneet valtiovierailuille ja tärkeisiin neuvotteluihin maailmansodan kaatuessa pienen kansakunnan päälle. Malmille oli Tallinnasta matkalla välirauhan aikana kesäkuussa 1940 Aero o/y:n matkustajakone "Kaleva", jonka neuvostoilmavoimat ampuivat alas. Malmille saapui liittoutuneiden valvontakomissio aselevon jälkeen syksyllä 1944. Suomen marsalkka Mannerheimin arkku tuotiin Sveitsistä Malmille, ja Malmin lentoasemalta lähti maailmaa valloittamaan Armi Kuusela. Tässä on lueteltu vain pieni vilaus kaikista Malmin lentokentän merkittävistä tapauksista. Mistä lähtikään 19-vuotias Mathias Rust Cessnallaan maailmankuululle lennolleen Moskovan Punaiselle torille 28.5.1987?

Kaikki vuosikymmenten mittaan Malmilla tapahtunut muodostaa mittaamattoman arvokkaan yhtenäisen ja elävän ilmailuperinteen, joka elää muutenkin kuin vain historiankirjojen sivuilla.

Takaisin...


Harhaluulo 7: Ilmailu on extreme-laji, jossa pärjätäkseen on oltava superihminen.

Jipiiii!
Jipiiii!

Totuus: Tämä elokuvien ja tv-viihteen ylläpitämä mielikuva ei vastaa todellisuutta. Ilmailu pienkoneilla ei ole extreme-laji ensinkään. Se on erittäin turvallista, ja mahdollista jokaiselle terveelle ihmiselle. Sen paremmin silmälasit kuin ylipainokaan eivät ole este yksityislentäjän lupakirjan saamiselle. Laskuvarjohyppy voitaneen laskea extreme-lajiksi, mutta siihenkään ei vaadita superihmistä - jos benji-hyppy luonnistuu, ei laskuvarjohyppykään tuota ongelmia.

Takaisin...


Harhaluulo 8: Malmin lentoaseman on väistyttävä siksi, että Helsinki tarvitsee rakennusmaata asunnoille.

Totuus: Väestönkasvun perusskenaarion tarpeisiin on Helsingissä jo nyt päätettyjä, toteuttamattomia aluerakentamisprojekteja riittävästi vuoteen 2050 asti. Helsingin seudun väestöennuste 2014-2050 (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 29/2013, liitetaulukot ss. 41-42) ennustaa Helsingissä olevan tuolloin 750 000 asukasta nykyisen 604 000:n sijasta. Kasvua väkiluvussa ennustetaan siis olevan perusskenaariossa 146 000.

Laskemalla yhteen Helsigissä hiljattain tai lähitulevaisuudessa alkavien aluerakentamisprojektien suunnitellut asukasmäärät (ks. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, tilanne huhtikuussa 2014) saadaan seuraava tulos:

Östersundom:          58000-64000 asukasta 
Kalasatama: 20000 asukasta
Jätkäsaari: 16000 asukasta
Pasila: 11400 asukasta
Kruunuvuorenranta: 11000 asukasta
Vartiosaari: 5000-7000 asukasta
Kuninkaantammi: 6600 asukasta
Hernesaari: 5100 asukasta
Koivusaari: 4000 asukasta
Myllypuro: 3000 asukasta
Hakuninmaa: 800 asukasta
Telakkaranta: 400 asukasta
______________________________________
yhteensä 141300-149300

Laskelmassa ei ole lainkaan mukana Helsingin täydennysrakentamisvarantoa eikä sellaisia keskeneräisiä alueita, joiden vielä toteutumatonta lisäasukasmäärää ei KSV:n sivuilla ilmoiteta.

Merkittävin hiljattainen lisäys Helsingin tonttimaavarantoon on vuonna 2009 toteutunut lounaisen Sipoon alueliitos (Östersundom). Östersundomin suunnittelualue on 21 kertaa Malmin lentoaseman ja sen suoja-alueiden kokoinen. Jo pelkästään alueliitoksen mahdollistamiseksi tehty Vantaan ns. Västerkullan kiilan liittäminen Helsinkiin oli yhtä suuri kuin koko Malmin lentoasema suoja-alueineen. Östersundomin suunnittelualueen pinta-ala on 45 neliökilometriä, josta Natura-alueet suoja-alueineen varaavat uusimman tiedon mukaan (2013) noin 9 neliökilometriä. Hyödyntämiskelpoista maata Östersundomiin jää 36 neliökilometriä, yli seitsemäntoista Malmin lentokentän ja sen suoja-alueiden verran.

Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolella pääkaupunkiseudun muissa kunnissa on sekä asunnoille että työpaikoille kaavoituskelpoista laadukasta rakennusmaata yli kaiken tarpeen, jos vain paperille piirretyt kuntarajat ylittävä yhteistyö niiden hyödyntämisessä kyetään toteuttamaan. Kuntarajat ylittävä metropolihallinto ja kuntaliitokset ovat jatkuvasti esillä julkisuudessa kiireellisinä keinoina pääkaupunkiseudun tonttipolitiikan järkiperäistämiseksi, ja valtio ajaa uudistuksia pontevasti. On siis odotettavissa, että jo lähitulevaisuudessa, kauan ennen vuotta 2050, pääkaupunkiseudun mittavat maavarannot saadaan järkevästi metropolialueen asuntotuotannon käyttöön.

Tämän vuoksi jäljellä olevan kulttuurisen ja maisemallisen monimuotoisuuden kiireellinen hävittäminen Helsingin rajojen sisäpuolelta on järjetöntä, erityisesti Malmin lentokentän tapauksessa, koska se on lennonjohtoineen ja rajamuodollisuuksineen Lappeenrannan lisäksi ainoa kevyttä lentoliikennettä kattavasti palveleva kenttä koko Etelä-Suomen läänissä. Lähin vastaavan palvelutason tarjoava kenttä on Turussa. Raskaaseen reittiliikenteeseen keskittynyt Helsinki-Vantaa ei palvele kevyttä kalustoa kuin hyvin rajoitetusti.

Malmin lentokentän lakkauttaminen 20000-30000 asukkaan kerrostalolähiön tieltä ei siis voi olla todellinen Helsingin kohtalonkysymys. Seudulla toiminnallisesti ainutlaatuisen lentokentän vuosikymmeniä jatkunut kuristaminen asuinrakentamisen maalitauluna ei palvele yhteiskunnan kokonaisetua eikä eurooppalaisen metropolin rakentamista.

Takaisin...


Harhaluulo 9: Malmin lentoasema häiritsee ympäristön asukkaita.

Totuus: Aina kun asiasta järjestetään kysely, jäävät melusta valittajat pieneksi vähemmistöksi. Osviittaa antaa esim. Uutislehti 100:n 24.11.2005 tekemä tekstiviesti- ja nettikysely, johon kaikilla oli tasapuolisesti mahdollisuus vastata. 94% vastanneista kannatti lentokentän säilyttämistä. 90.9% kannatus lentokentän säilyttämiselle saatiin Helsingin Uutisten ennätyksellisen suositussa kyselyssä 12.1.2003. Ylivoimaisesti suurimmalle osalle ympäristön asukkaista kaunis lentokenttä ja sen alueelle tuoma historiallinen ja kulttuurillinen erityisluonne ovat ylpeydenaihe. Lentoasema on lisäksi toiminut jo 1930-luvulla, kauan ennen ympärillä olevien lähiöiden rakentamista, joten on vaikea kuvitella lentämisen äänten tulleen kentän läheisyyteen muuttaneille yllätyksenä.

Malmin lentokentän säilyttämistä puoltavalla kannalla ovat useat paikalliset asukas- ym. yhdistykset, esim. Tapanila-seura, Puistola-seura, Siltamäki-Suutarila-seura, Suutarilan Omakotiyhdistys ry ja MaTaPuPu Birding Society. Malmin lentoaseman ystävät ry:n kansalaisadressiin kentän säilyttämisen puolesta on kertynyt tuhansia allekirjoituksia kentän ympäristöstä.

Koko Helsingin väestön suhtautumista kuvastaa Suomen Gallupin lokakuussa 2004 tekemä ammattimainen, puolueeton mielipidetutkimus. Se osoitti 3% virhemarginaalilla, että 58% helsinkiläisistä (yli 320.000 helsinkiläistä) kannattaa Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä. Lentokentän lakkauttamisen ja asuinrakentamisen kannalla oli vain 22% helsinkiläisistä. Suomen Gallup toteutti vastaavan tutkimuksen joulukuussa 2005 koko pääkaupunkiseudulla, ja kentän säilyttämisen kannatus oli 65% (yli 630.000 pääkaupunkiseudun asukasta). TNS Gallupin helmikuussa 2011 Helsingin Sanomille tekemän tutkimuksen mukaan 56% helsinkiläisistä haluaa säilyttää lentokentän.

Uusinta tietoa Malmin lentoaseman väitetystä häiritsevyydestä löytyy Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vuonna 2010 julkaistusta kyselytutkimuksesta, jossa 2100 satunnaisesti valittua helsinkiläistä kertoi itselleen tärkeistä hiljaisista paikoista pääkaupungissa. Malmin lentoasema nousi esiin paikkana, jonka lähes täydellinen hiljaisuus iltaisin, öisin ja talvisin koetaan mainitsemisen arvoiseksi.

Takaisin...


Harhaluulo 10: Malmin lentoasema häiritsee luontoa.

Meikäläisiä pesii Malmilla - ei missään muualla Helsingissä! (Kuva: Timo Yli-Viikari, kuvattu muualla)
Meikäläisiä pesii Malmilla - ei missään muualla Helsingissä! (Kuva: Timo Yli-Viikari, kuvattu muualla)

Totuus: Malmin lentoasema on yksi merkittävimmistä lintukeitaista Helsingissä. Siellä pesii säännöllisesti lajeja, joita ei muualla pääkaupungissa tavata (mm. isokuovi, Numenius arquata). Kentällä tavataan useita EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja. Siellä pesivät kansainvälisen IUCN-uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvat ruisrääkkä (Crex crex), pensastasku (Saxicola rubetra), pensaskerttu (Sylvia communis) ja pikkulepinkäinen (Lanius collurio).

Alueella on runsaasti myös mm. pikkunisäkkäitä, kettuja ja rusakoita sekä rikas hyönteis- ja kasvilajisto. Lähes 70 vuotta keskeytyksettä jatkunut ilmailutoiminta ei ole niitä häirinnyt. Suomen luonnonsuojeluliitto ry on moneen otteeseen lausunnoissaan vastustanut Malmin lentokentän siirtohanketta. Samalla kannalla on paikallinen lintuyhdistys MaTaPuPu Birding Society.

Kenttäalueen ympäri kiertävä luontopolku on ympäristön asukkaiden suuressa suosiossa, koska Malmin lentoasema on viimeinen jäljellä oleva laaja luonnollinen miljöö heidän kotikonnuillaan. Lisää informaatiota löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton ja MaTaPuPu Birding Societyn sivuilta.

Kenttäalueen luontoarvojen monipuolisuudesta ei valtaisan työmaan ja sen jälkeen 10.000 uuden asukkaan puristuksessa voi odottaa jäävän paljoa jäljelle.

Takaisin...


Harhaluulo 11: Malmin lentoasema on kuollut paikka, jossa ei tapahdu mitään.

Totuus: Tällaisen mielikuvan voi saada, jos käy kentällä sumuisena sadepäivänä tai iltayhdeksän jälkeen. Malmin lentoasema on kuitenkin lentosuoritteilla mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä heti Helsinki-Vantaan jälkeen. Asian voi tarkistaa Finavian vuosikertomuksesta 2013 (s. 101).

Malmin lentokenttä palvelee koko suuren pääkaupunkiseudun yleisilmailun tarpeita ja on lähes miljoonalle ihmiselle ainoa paikka, jossa monipuolisen ilmailun pariin pääsee kohtuullisella hinnalla ja vaivalla, vieläpä paikallisliikennettä käyttäen. Lentokentällä järjestetään säännöllisesti myös muita yleisötapahtumia (esim. konsertteja ja moottoriurheilutapahtumia), jotka eivät liity ilmailuun.

Takaisin...


Harhaluulo 12: Malmin liikenne on puolittunut 1990-luvun alusta, kentälle ei siis selvästikään enää ole kysyntää.

Totuus: Katsomalla oheisesta kuvasta Malmin liikennemäärien kehitystä vuodesta 1980 alkaen voidaan helposti todeta, että vertailukohtana käytetty 1990-luvun alun liikennemäärä on heijastumaa silloisesta ennennäkemättömästä suhdannekuplasta ja sen jälkeinen notkahdus 90-luvun suuresta lamasta. Malmin perusliikennemäärä on ollut pitkällä aikavälillä varsin vakaa - ja Suomen lentoasemista ylivoimaisesti suurin Helsinki-Vantaan jälkeen.

Takaisin...


Harhaluulo 13: Malmin ikivanhat romukoneet uhkaavat ympäristön asukkaiden turvallisuutta.

Totuus: Kaikkia lentokoneita koskevat erittäin tiukat huolto- ja kunnossapitomääräykset, joiden noudattamista valvotaan tarkasti. Turvallisuus on koko ilmailualan ehdoton johtotähti. Jokainen pienkone käy vuosittain pakollisessa katsastuksessa ja tietyin käyttötuntimäärin (mm. 50 h, 100 h, 200 h) tarkoin määritellyissä huolloissa, joita suorittamatta koneella ei saa lentää.

Siksi koneet ovat iästä ja ulkonäöstä riippumatta teknillisesti erittäin luotettavia. Kaiken varalta lentokenttää ympäröivät avoimet suoja-alueet, joille kone voidaan ohjata erittäin harvinaisissa pakkotilanteissa. Koko Malmin lentoaseman 70-vuotisen historian aikana ei sivullisia tai asumuksia kentän ympäristössä ole jäänyt lentokoneen alle.

Takaisin...


Harhaluulo 14: Malmin seudun tulevaisuuden ja palvelujen kannalta lentokentän paikalle rakennettava asuinalue on elintärkeä.

Totuus: Malmin lentokenttä ei ole alueen palveluille minkäänlainen uhka. Malmin liikekeskuksella palveluineen on vakaa, laaja ja uskollinen asiakaspohja, jolla ei ole intressejä lähteä tekemään vakituisia ostoksiaan kauempana sijaitseviin samanlaisiin keskittymiin.

Alueen tulevaisuuden kannalta paljon merkittävämpiä mahdollisuuksia tarjoaa koko metropolialueen ainoa yleisilmailukenttä - kansainvälinen kevyen lentoliikenteen väylä, joka on samalla tunnustettu maailmanluokan kulttuuriharvinaisuus.

Ilmailun kehitysnäkymät huomioiden tällaisesta alueellisesta edusta ja potentiaalisesta yritystoimintamagneetista luopuminen vielä yhden asuinalueen ahtamiseksi ennestäänkin väkirikkaalle alueelle olisi järjetöntä. Koillis-Helsingin yrittäjät ry onkin Malmin lentoaseman ystävät ry:n yhdistysjäsen.

Malmin lentoasemalla on saamiensa kansainvälisten tunnustusten perusteella kaikki edellytykset päästä elävänä kokonaisuutena UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Laadukkaalla ilmailumuseolla täydennettynä kentästä voidaan kehittää maailmanluokan kulttuurimatkailukohde, joka tuo alueelle merkittäviä matkailutuloja ja kansainvälistä arvostusta.

Takaisin...


Harhaluulo 15: Malmin lentokenttää ylläpidetään suurilla veronmaksajien rahoilla.

Totuus: Suomen lentoasemaverkoston ylläpidon maksavat lentoasemien käyttäjät, eivät veronmaksajat. Finavia on valtion omistama liikelaitos, joka maksaa ilmailuinfrastruktuurin ylläpidon voitoistaan. Finavia pitää omasta tahdostaan yllä Malmin lentoasemaa, vaikkei se tuotakaan voittoa. Tämä osoittaa, kuinka olennaisena koulutus- ja rekrytointipaikkana ilmailualan ylin asiantuntija Malmin kenttää pitää.

Finavian mukaan Malmin lentoaseman vuotuiset nettokulut ovat noin 750.000 euroa. Tätä summaa peritään jokaisen Finavian lentoasemien kautta vuosittain kulkevan matkustajan lentolipun hinnassa noin kuusi senttiä. Toisaalta muualla Suomessa sijaitsevaa ammattilentäjien koulutusinfrastruktuuria tuetaan Opetusministeriön myöntämin verovaroin useilla miljoonilla euroilla vuosittain. Siitä huolimatta juuri Malmi tuottaa 2/3 maamme ammattilentäjistä. Veronmaksajien näkökulmasta Malmin lentoasema on siten kustannustehokkuudeltaan täysin ylivoimainen lentäjien koulutuskeskus.

Helsingin kaupungin väitetään menettävän Malmin lentokenttäalueesta asuintonttivuokra- ja verotuloja. Tätä näkökulmaa ei kuitenkaan lainkaan tuoda esiin puhuttaessa esim. niistä laajoista asutuskelpoisista joutomaa-alueista, jotka kaupungilla oli varaa jättää uudesta yleiskaavastaan kokonaan pois ja joihin ei liity mitään sitoumuksia. Tämän vuoksi valituksia kaupungin tulonmenetyksistä on vaikea pitää vakavasti otettavina.

Takaisin...


Harhaluulo 16: Malmin lentokentän toimintaa ei voi kehittää nykyisellä paikalla.

Totuus: Yhdysvalloissa ilmailuviranomainen on jo vuonna 2006 varoittanut hävittämästä kaupunkien kupeessa sijaitsevia pieniä lentokenttiä. Meneillään oleva liikelentokaluston vallankumous nostaa ne lähitulevaisuudessa merkittäviksi seudullisiksi kilpailuvalteiksi.

Parin vuosikymmenen päästä jokainen kiitotie pääkaupunkiseudulla on korvaamaton. Euroopan lentoturvallisuusorganisaatio EUROCONTROL:in kaupallisen lentoliikenteen kasvuennusteen mukaan Suomen ja lähialueiden liikennemäärät kasvavat 30-70% vuoden 2012 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Ennusteen toteutuessa liikelentojen sujuva ja joustava toiminta Helsinki-Vantaalla olisi uhattuna, koska aikatauluttomat liikelennot voivat saada joustavaa palvelua vain reittiliikennetilanteen salliessa.

Eurooppalainen GPS:ää tarkentava EGNOS-järjestelmä toimii jo kaikille avoimena palveluna. Sen avulla saavutetaan  (ilman minkäänlaisia kalliita laiteasennuksia lentokentälle) ILS kategoria I -tasoinen tai parempi paikannustarkkuus, joka on edellytys kaupalliselle lentotoiminnalle. EGNOS on täysin yhteensopiva amerikkalaisen WAAS:n kanssa, joka on jo vuosia ollut ilmailukäytössä Yhdysvalloissa. Safety-of-life -tasoinen EGNOS-palvelu julkistettiin maaliskuussa 2011, ja EGNOSin seuraaja Galileo (toiminnassa 2014) ja sitä täydentävät järjestelmät vievät paikannustarkkuuden automaattilaskeutumiset mahdollistavalle tasolle. 1940-luvulta peräisin oleva ILS on tulossa tiensä päähän.
Eurooppalainen GPS:ää tarkentava EGNOS-järjestelmä toimii jo kaikille avoimena palveluna. Sen avulla saavutetaan (ilman minkäänlaisia kalliita laiteasennuksia lentokentälle) ILS kategoria I -tasoinen tai parempi paikannustarkkuus, joka on edellytys kaupalliselle lentotoiminnalle. EGNOS on täysin yhteensopiva amerikkalaisen WAAS:n kanssa, joka on jo vuosia ollut ilmailukäytössä Yhdysvalloissa. Safety-of-life -tasoinen EGNOS-palvelu julkistettiin maaliskuussa 2011, ja EGNOSin seuraaja Galileo (toiminnassa 2014) ja sitä täydentävät järjestelmät vievät paikannustarkkuuden automaattilaskeutumiset mahdollistavalle tasolle. 1940-luvulta peräisin oleva ILS on tulossa tiensä päähän.

Uuden sukupolven pienet, 4-8 -paikkaiset mikrojetit (VLJ, Very Light Jet) aiheuttavat vähemmän melua kuin Malmin perinteinen potkurikalusto. Ne ovat käytännössä yhtä nopeita kuin perinteiset liikesuihkukoneet, selvästi edullisempia hankinta- ja ylläpitokuluiltaan, ja pystyvät ongelmitta toimimaan vain kilometrin mittaisilta kiitoteiltä. Ne tekevät vauhdilla tuloaan liikelento-operaattorien kalustoon kaikkialla maailmassa. Kaluston uusiutuessa Malmin nykyiset kiitotiet olisivat sellaisenaan täysin riittävät pääkaupunkiseudun joustavien liikelentopalvelujen turvaamiseen.

Kuvaavaa kehitykselle on se, että saksalaisen WingX Extreme -markkinatutkimustoimiston syyskuussa 2013 julkistamien tilastotietojen mukaan perinteisen liikelentokaluston lentotuntimäärät Euroopassa ovat lamavuosina 2008-2012 laskeneet tuntuvasti, mutta VLJ-kaluston lentotuntimäärä on samaan aikaan kasvanut jopa 725%. VLJ-lentokalusto on mainitulla ajanjaksolla vallannut markkinoista peräti kolmanneksen. Maailmanlaajuisen talouskriisin hellittäessä on odotettavissa liikelentotoiminnan VLJ-segmentin huikea kasvu. PMI Media Ltd -markkinatutkimusyhtiön marraskuussa 2013 julkaistun markkinakatsauksen arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä toimitetaan noin 1700 uutta VLJ-lentokonetta, kun maailman nykyinen VLJ-kalusto on noin 1000 konetta.

Liikelentopalvelujen sujuvuus menetetään myös, jos niitä palveleva kenttä sijaitsee esim. Porvoon etäisyydellä pääkaupunkiseudusta. Tunnin lentomatkan päästä Tukholmasta, Pietarista, Baltiasta ja muilta lähialueen lentopaikoilta saapuvat kansainvälisen talouselämän ja politiikan vaikuttajat eivät istu toista tuntia autossa aamuruuhkassa Helsinkiin ja iltaruuhkassa takaisin. Malmin lentokenttä sijaitsee erinomaisella paikalla vain varttitunnin matkan päässä sekä pääkaupunkiseudun kaupungeista että Helsinki-Vantaan vaihtoyhteyksistä, ja tekee myös kotimaan ja lähialueiden kymmenet pienemmät lentopaikat nopeasti saavutettaviksi.

Kaupallisen lentoliikenteen edellyttämän mittarilähestymisjärjestelmän asentaminen Malmin nykyisille kiitoteille on täysin mahdollista. Nykyaikaiset GPS-pohjaiset tarkennetut järjestelmät tekevät mittarilähestymiset mahdolliseksi paljon perinteisiä järjestelmiä joustavammin. Suunnittelemalla Helsinki-Vantaan ja Malmin menetelmät yhteen toimiviksi ei kenttien naapuruus aiheuta ongelmia liikenteen sujuvuudelle. Muualla maailman metropoleissa toimii pieniä kenttiä suurten naapureina paljon lähempänäkin toisiaan.

Takaisin...