Sirpale Suomen kohtalonhetkien historiaa päivänvaloon Malmilla

Lehdistötiedote 15.2.2006
Malmin lentoaseman ystävät ry
Julkaisuvapaa heti

Ilmailulaitoksen ja Suomen Ilmailumuseon suorittamissa kaivuutöissä Malmin lentokentän laitamilla on nostettu päivänvaloon hyvin säilyneitä saksalaisen sotilaskoneen jäännöksiä. Tarkan kohdan kaivauksille osoitti Eino Eloranta, joka nuoruudessaan oli paikallisten poikien kanssa tuoreeltaan kaivelemassa maahansyöksyn jälkiä.

Kaivauksissa on löytynyt mm. laskutelineen ja siiven osia, 20-millinen lentokonetykki ja ammuksia. Puolustusvoimien asiantuntijat ovat poistaneet löydetyt ammukset paikalta. Löydökset kuuluvat lento-osasto Kuhlmeyn Malmille pyrkineeseen Focke-Wulf -hävittäjään, joka syöksyi kentän laitamille 18.6.1944 lentäjän jouduttua huonossa säässä hyppäämään laskuvarjolla. Lento-osasto Kuhlmeylla oli ratkaisevan tärkeä rooli Suomen puolustuksessa kesällä 1944.

Malmin lentoasema palveli jatkosodassa Ilmavoimien tukikohtana ja Suomessa toimineiden Luftwaffen yksiköiden tärkeänä huolto- ja kauttakulkukenttänä. Nyt esiin tulleet löydökset yli 60 vuoden takaa ovat kouriintuntuva muistutus Malmin kentän merkittävästä roolista maamme lähihistoriassa.

Malmin lentoaseman ystävät ry (MLY) on 23.3.2002 perustettu yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on Malmin historiallisen lentokentän toiminnan säilyttäminen nykyisellä paikallaan sekä lentokentän toimintaedellytysten kehittäminen, edistäminen ja tukeminen. Yhdistyksen ylläpitämiin kansalaisadresseihin Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta on kertynyt helmikuuhun 2006 mennessä yli 40.000 allekirjoitusta.

Osasto Kuhlmeyn FW-190 Immolassa. (© SA-kuva, n:o 155628)

"Mustan 12:n" viimeinen lento

Kesäkuussa 1944 elettiin Suomen kohtalonhetkiä. Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella oli alkanut 9.6. Suomen asevoimien tueksi hyökkäystä pysäyttämään saapui 12.6. Luftwaffen lento-osasto Kuhlmey, jonka suorittamat täsmäpommitukset olivat ratkaisevan tärkeä apu puna-armeijan pysäyttämisessä. Osasto Kuhlmey teki tuhansia taistelulentoja pudottaen satoja tonneja pommeja. Se tuhosi yli 100 vihollisen lentokonetta, noin 200 panssarivaunua sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia kärsien samalla itse huomattavia tappioita.

Heribert Koller. (www.jg54greenhearts.com)

Lento-osasto Kuhlmeyssa palvellut alikersantti Heribert Koller nousi 18.6.1944 klo 8:45 Immolasta tehtävänään lentää taistelussa vaurioitunut Focke-Wulf 190A "Musta 12" korjattavaksi Viroon Petseriin. Matkalla oli tarkoitus tehdä välilasku Helsinkiin. Lentäessään kohti pääkaupunkia kokenut hävittäjä-ässä Koller havaitsi Suomenlahdella laivaa ahdistelevan Il-2 -rynnäkkökoneen ja poikkesi reitiltään ampumaan sen alas. Sään huonontuessa jatkolento Helsinkiin muodostui hankalaksi pilvien roikkuessa melkein maanpinnassa. Malmin kentän lähistöllä Koller kadotti maanäkyvyyden ja oli viallisen asentomittarin vuoksi kahdesti vähällä menettää koneen hallinnan. Koller kuvaili tapahtumia:

"...tällä kertaa tuli jotain tummaa vastaan. Tunnistin sen kallioksi ja ajoin samantien puunlatvasta läpi. En ole koskaan päässyt perille siitä millä keinoin onnistuin taas saamaan korkeutta. Koska tällä kertaa ei allani ollut vettä, poistuin koneesta noin 300 metrin korkeudessa ja laukaisin laskuvarjon välittömästi.
  Olin kovin iloinen kuullessani FW 190:n mätkähtävän maahan. Heti sen jälkeen tulikin valoisampaa ja huomasin leijuvani kohti korkeajännitysjohtoja. Vetämällä voimallisesti punoksista sain suunnan muuttumaan päästen avojohtojen viereen pellolle.
  Kone oli iskeytynyt noin sata metriä sivuun minusta ja syttynyt tuleen. Helsingin lentokentän palokunta tai sitten saksalainen komennuskunta oli seurannut hyvin huolestuneena hortoiluani ilmatilassa. Palokunta tulikin muutamassa minuutissa paikalle - etäisyyttä kentälle oli vain 200 metriä."

Kirjallisuuslähteet

- Hannu Valtonen: "Lento-osasto Kuhlmey: Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944" (1991).
  Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2, ISBN 951-95688-1-6.
- Hannu Valtonen: "Luftwaffen pohjoinen sivusta" (1997). Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 6, ISBN 951-95688-5-9.