Kalevan hylky ehkä löytynyt

Aero o/y:n Ju-52 "Kaleva" (OH-ALL) Malmin lentoasemalla.

Oikaisu: tarkemmissa tutkimuksissa on osoittautunut, ettei alla kuvattu löytö ole "Kaleva". Välirauhan aikana kesäkuussa 1940 alas ammuttu matkustajakone pysyy yhä piilossa vedenalaisten etsintäryhmien katseilta. Alueen merenpohja on syvällä ja täynnä rotkoja, jotka tekevät hylyn paikantamisen erittäin vaikeaksi.

1.6.2004

Keväällä 2004 tuli julkisuuteen tieto, että 60 vuotta sitten sotalennolla kadonneen Antoine de Saint-Exupéryn P-38 -tiedustelukoneen hylky oli löydetty merestä Marseillen lähistöltä. Myös ruotsalaisen, neuvostoilmavoimien vuonna 1952 Itämerellä alasampuman ja kadonneen DC-3 -tiedustelukoneen hylky on löytynyt ja nostettu merestä hiljattain. Nyt näyttää meri antavan takaisin kolmannenkin kauan sitten kadonneen, jonka kohtalo välirauhan aikana 64 vuotta sitten kosketti syvästi Malmin lentoasemaa ja koko Suomen kansaa.

Viron merivoimat ovat löytäneet vajaat 20 kilometriä Viron rannikolta noin 90 metrin syvyydestä hylyn, jonka uskotaan olevan kesällä 1940 alasammuttu Aero oy:n Junkers Ju-52 -matkustajakone "Kaleva".

"Löysimme laitteidemme avulla hylyn, joka saattaa olla Kaleva," Viron puolustusvoimien pääesikunnan tiedottaja Ingrid Mühling kertoo SL Õhtulehden haastattelussa. "Aiomme varmasti palata ja tutkia kohdetta tarkemmin, sillä tällä kertaa ei ollut mahdollista käyttää robotteja."

Kaksi neuvostoilmavoimien SB-2 -pommikonetta ampui aikataulun mukaisella lennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen Kalevan alas Kerin saaren lähistöllä 14.6.1940 vähän ennen Viron "sosialistista vallankumousta" ja liittämistä Neuvostoliittoon. Koneessa olleet yhdeksän matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä saivat surmansa.

Kaleva lähti viimeiselle lennolleen kohti Malmin lentoasemaa Tallinnasta. Miehistönä oli suomalainen lentokapteeni Bo von Willebrand ja radisti Tauno Launis. Matkustajina oli kaksi saksalaista liikemiestä, kaksi Ranskan lähetystön diplomaattista kuriiria, yksi ruotsalainen, yksi amerikkalainen ja yksi virolainen. Amerikkalainen kuriiri oli tiettävästi kuljettamassa Yhdysvaltain salakoodeja turvaan Neuvostoliiton uhkaamasta Virosta, ja yksistään ranskalaisilla tiedetään olleen mukanaan yli 120 kiloa arvokasta kuriiripostia. Asiakirjat sekä Baltian maiden neuvostomiehityksen valmisteluihin liittynyt salainen liikennesaarto lienevät olleet Kalevan alasampumisen syy.

Kaleva oli ehtinyt olla ilmassa vain muutaman minuutin, kun sen lähituntumaan ilmaantui kaksi Virossa sijaitsevasta tukikohdasta noussutta neuvostoliittolaista SB-2 -pommikonetta. Pommittajat alkoivat tulittaa Kalevaa konekiväärein, jolloin se syöksyi vasemmalla kyljellään mereen pari kolme kilometriä Kerin majakasta koilliseen.

Virolaiset kalastajat olivat alasampumisen ja sitä seuranneiden tapahtumien todistajina. Heidän mukaansa vain vähän aikaa lentokoneen mereensyöksyn jälkeen pinnalle nousi neuvostoliittolainen sukellusvene. Se tarkasti paikalla olleet virolaiset kalastusalukset ja poimi postia merestä ja koneen hylystä. Sukellusveneen ylle ilmaantui pian tilannetta toteamaan Malmilta noussut Brewster-hävittäjä ohjaimissaan Ilmari Juutilainen, joka jatkosodassa kohosi menestyksekkäimmäksi suomalaiseksi hävittäjälentäjäksi. Juutilaisen havaitessaan sukellusvene piilotti lippunsa.

Vallinneessa kireässä poliittisessa tilanteessa ei matkustajakoneen tuhoamisesta rauhan aikana esitetty Neuvostoliitolle vastalausetta, eikä turman virallinen tutkinta paljastanut yleisölle Kalevan tuhon todellista syytä. Koneen hylky jäi kadoksiin yli 60 vuoden ajaksi.

(lähde: Etelä-Suomen Sanomat 1.6.2004)