Helsinki Fly In -tapahtuman avajaispuhe 17.8.2013

MLY:n puheenjohtaja Raine Haikarainen (oik.) ja Suomen Ilmailuliiton puheenjohtaja Tapio Pitkänen avasivat Helsinki Fly In -tapahtuman Malmin lentoaseman pääaulassa. Kuva: Timo Hyvönen

Raine Haikarainen
puheenjohtaja
Malmin lentoaseman ystävät ry

Arvoisat läsnäolijat!

Tämä Fly In-tapahtuma on ensimmäinen Malmin lentoaseman pitkän historian aikana. Kentän vakiokäyttäjien lisäksi tänään täällä on paljon myös ensimmäistä kertaa kentällä vierailevia. Ajattelen nyt erityisesti teitä.

Olette tulleet hyvin ainutlaatuiseen ilmailuhistorian ja -kulttuurin keskukseen. 30-luvun lopussa nuori kansakunta halusi rakentaa oman aikansa huippumodernin lentoaseman ja avata siten ovia maailmaan. Jos silloin ymmärrettiin, että Euroopasta katsottuna Suomi on saarella ja lentoliikenne oli mahdollisuus kuroa tuota maantieteellistä ja kulttuurista välimatkaa umpeen. Noiden vuosien jälkeen on tapahtunut paljon.

Kun tänään istutte lentoaseman kahvilassa ja katsotte hienoa lentokenttämaisemaa, voitte kuvitella, miten monenlaiset ihmiset ovat näiden runsaan 75-vuoden aikana ihailleet samaa maisemaa. Heidän joukossaan ovat olleet 30-luvun ensimmäiset lentomatkustajat, 40-luvulla Brewster- tai Mersupilotit, jotka valmistautuivat lähtemään Kannakselle tai partioimaan Helsingin öisellä taivaalla. Tai punatähtisten koneiden ohjaajat, jotka Valvontakomission aikana pitivät tätä kenttä halussa lähes parin vuoden ajan. Tai miltä on vuosikymmenten aikana mahtanut tuntua monista Polyteknikkojen Ilmailukerhon jäsenistä, jotka ovat odottaneet ensimmäistä koelentoaan itse suunnittelemillaan ja rakentamillaan purje- tai moottorikoneilla. Tai mitä mahtoi 26 vuotta sitten miettiä nuori 19-vuotias Hampurin ilmailukubin jäsen, joka hörppi aamukahviaan ja hautoi mielessään uskomatonta ajatusta: aion lentää C172:lla Malmilta Moskovan punaiselle torille. Tai ne jo tuhansissa laskettavat tulevat lentäjät, jota ovat onnistuneen ensilentonsa jälkeen istumassa opettajansa kanssa kahvilla ja kertaamassa yhtä elämänsä ikimuistoisista kokemuksista.

Yleisöä oli paikalla runsaasti tutustumassa lentokentän toimintaan ja osallistumassa opastettuihin kierroksiin. Kuva: Miko Verno

Näitä tarinoita voisi keksiä helposti lisää. Eikä tarvitse olla edes lentäjä. Tällä viihtyvät niin arkkitehtuurin, kaupunki- ja ilmailuhistorian ystävät, kuin lintubongarit ja kenttää kiertävän kuntoradan käyttäjät. Malmi siis kuuluu Helsinkiin ja se on - kuten valtioneuvosto on vuonna 2009 päättänyt - "arvokas rakennettu kulttuuriympäristö".

Kaikki olisikin hyvin, jos näiden kokemusten myötä tämä lentoasema saisi arvoisensa kohtelun ja sen merkitys suomalaisen ilmailun keskeisenä paikkana tunnustettaisiin avoimesti. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Yhä edelleen ovat voimassa 2000-luvun alussa tehdyt hallinnolliset päätökset, joiden perusteella Helsingin kaupunki halusi lopettaa lentoaseman toiminnan ja ottaa alueen asuntorakentamisen käyttöön. Viimeisessä maankäyttösuunnitelmassa parin vuoden takaa todetaan yksiviivaisesti, että "Malmin lentokenttä vapautuu asuntorakentamiseen vuoden 2020 jälkeen".

Tämä ajattelu on myös lähtökohtana, kun kaupunki on aloittanut uuden yleiskaavan valmistelun. Vaikka Helsingin kaupunki ei suinkaan yksin päätä Malmin kohtalosta – onhan tässä kyseessä monella tavoin valtakunnallinen kohde – kaupungin asenne on kuitenkin tärkeä. Valmisteilla oleva yleiskaava tulee linjaamaan kaupungin maakäyttöä aina 2020-luvulle asti. Nykyinen valtuusto pykii mitä ilmeisimmin päättämään kaavasta vielä oman toimikautensa aikana, joka ulottuu vuoteen 2016.

Tässä tilanteessa mielessäni on erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin päättäjät ja virkamiehet eivät ole kuuroja eivätkä sokeita. Kylä he ymmärtävät hyvin argumentoitua järkipuhetta. Juuri nyt kannattaa pitää Malmin vahvuuksia esillä ja luoda hyviä keskusteluyhteyksiä poliitikkoihin. Tällä alueella olisi paljon vielä tehtävää.

Toiseksi. Malmin kentän toiminta koskettaa erittäin monia erilasia ryhmiä ja hallinnonaloja. Tämän lentoaseman toiminnasta ovat kiinnostuneita lentäjien lisäksi koulutuksen tarjoajat, museo- ja kulttuuriväki, matkailun edistäjät, kriisivalmiudesta huolehtivat ja ympäristöstä sekä luonnosta kiinnostuneet puhumattakaan tavallisista helsinkiläisistä asukaista, joille kaupungin moni-ilmeisyys on tärkeää. Tähän mennessä näiden eri intressialueiden edustajat eivät ole kertaakaan vielä kohdannet yhdessä ja miettineet vakavasti lentoasemaan liittyviä vahvuuksia. Ehkä nyt olisi aika tuollaisten konsultaatioiden käynnistämiseen.

Vuosikymmeniä sitten nurmen alle kadonnut, maanmittari Klaus Wesan kesällä 2013 esiin kaivama teksti kertoo jälleen ilmailijoille, että Malmi on Suomen pääkaupungin oma lentokenttä. Kirjaimien pituus on 6 m. Kuva: Klaus Wesa

Mutta ehkä me ilmailun ja Malmin ystävät voimme mennä myös hieman itseemme. Ehkä omat piirimmekin ovat olleet turhan suljettuja, emmekä ole osanneet tarpeeksi avata ovia ihmisten tulla ja tutustua tähän paikkaan. Näin voisi päätellä siitä, miten usein lentoasemalla vierailevat ovat ihastellet tätä autenttista ja harvinaista ympäristöä ja todenneet: "en ole tiennytkään Helsingissä olevan jotain tällaista". Tässä mielessä tämä Fly In edustaa uutta avausta.

Haluan toivottaa teidät tervetulleiksi tähän kentän kunniakkaan ja pitkän historian ensimmäiseen Fly In -tapahtumaan. Toivottavasti tällä tapahtumalla tulee olemaan myös jatkoa, ettei käy kuten yksi syntyperäinen helsinkiläinen ja näillä kulmilla kasvanut kirjailija Tomi Kontio kirjoitti runsas kymmenen vuotta sitten: "Jos Malmin lentoasema suljetaan, suljetan myös lähiön taivas, napsautetaan korkeampi sammuksiin". (Metro-lehti 9.5.2001)

Lisätietoa tapahtumasta

Lentoposti.fi kertoo Helsinki Fly In -tapahtuman annista 17.8.