Kansakunnan kohtalonhetkiä: YYA-liikennettä maalis-huhtikuussa 1948

Katso elävää kuvaa aiheesta: YLEn Elävä arkisto (Malmin lentoasemaa koskevat kohdat 0'28"-0'48", 1'05"-1'36")

Eurooppa oli kylmän sodan alkuvaiheessa jakautumassa kahteen leiriin. Helmikuussa 1948 Stalin kutsui suomalaiset Moskovaan neuvottelemaan ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksesta. Tilanne oli Suomelle vaikea ja kiusallinen, mutta generalissimuksen kutsusta ei voitu kieltäytyäkään. Seitsemän neuvottelijan valtuuskunta lähti matkaan Moskovan-junalla 20. maaliskuuta. Valtuuskunnan johtaja, pääministeri Mauno Pekkala kuitenkin sairastui eikä päässyt mukaan junaan. Neuvostoliitto asetti pääministerin käyttöön erikoiskoneen, jolla tämä matkusti Malmin lentoasemalta Moskovaan lääkärinsä kanssa 24. maaliskuuta.

Neuvottelut olivat hankalia, eivätkä osapuolten kannat yhteistyön luonteesta olleet yhtenevät. Presidentti Paasikivi kutsui huhtikuun alussa kansanedustajat Urho Kekkosen ja J.O. Söderhjelmin Moskovasta kotiin neuvottelemaan valtuuskunnan pyytämistä lisäohjeista ja tutustumaan mielialoihin. Perjantaina 2. huhtikuuta he lähtivät sotilaskuljetuskoneella matkaan Moskovasta, mutta joutuivat Leningradissa odottamaan sään paranemista viluisina ja nälkäisinä neljä ja puoli tuntia ennen kuin pääsivät jatkamaan matkaansa Malmille. Moskovaan viestinviejät palasivat ohjeineen sunnuntaina.

Neuvottelujen aikana ilmapiiri Suomessa oli hermostunut. Huhuja liikkui kommunistien vallankaappauksesta, jollainen Tshekkoslovakiassa oli tapahtunut helmikuussa, ja armeija oli varuillaan. YYA-sopimus allekirjoitettiin lopulta Kremlissä 6. huhtikuuta, ja jännitys laukesi. Vaikka sopimus rajoittikin Suomen kansainvälistä liikkumatilaa, ei se merkinnyt suoranaista joutumista Neuvostoliiton vasallivaltioksi.

Ote kirjasta "Malmi - Helsingin lentoasema: 70 vuotta suomalaista ilmailua"; n. 330 sivua, ilmestyy toukokuussa 2008 (Minerva)