Pääministeri Matti Vanhanen: Synpunkten-kolumni, Hufvudstadsbladet 1.2.2005
(Julkaistu Hufvudstadsbladetissa 1.2.2005. Käännös: Malmin lentoaseman ystävät ry)Tarvitseeko Helsinki lentokentän?
Valtio ja Helsingin kaupunki solmivat edellisen hallituksen aikana sopimuksen, jonka mukaan valtio tietyin ehdoin voi luopua hallintaoikeudestaan Malmin lentokenttäalueeseen. Sopimus tietenkin sitoo valtiota ja Helsinkiä, vaikka päättäjät ovatkin vaihtuneet molemmilla tahoilla allekirjoittamisen jälkeen. Ehdoksi sopimuksen toteutumiselle kirjattiin yleisluontoisesti, että toiminnalle on osoitettava korvaavat järjestelyt.
Näitä korvaavia järjestelyjä ryhdyttiin täyttämään odotuksin, että mm. Uudenmaan liitto osoittaisi alueen uudelle lentokentälle uuden maakuntakaavan valmistelun yhteydessä. Kaavan valmistelun aikana tähän ei kuitenkaan pystytty, koska mitään sopivaa paikkaa ei ole. Nyt on jotenkin päädytty siihen, että Varsinais-Suomessa sijaitseva Kiikalan lentokenttä voisi toimia korvaavana lentopaikkana. En tiedä, kuka silkan itsepetoksen vallassa haluaa uskoa, että Malmin toiminnot voitaisiin siirtää Kiikalaan. Niin ei tule tapahtumaan. Kiikala sijaitsee toisessa maakunnassa kaukana pääkaupunkiseudusta.
Onko siis sopimuksen ehdot täytetty riittävässä laajuudessa sillä, että on löydetty Kiikala kartalta? Jos näin on, voidaan ihmetellä miksi uutta lentokenttäaluetta etsittiin vuosikaudet Uudeltamaalta?
Kuten sanottu, edellisen hallituksen allekirjoittama sopimus sitoo myös nykyistä. Siitä huolimatta toivon, että valtion viranomaiset tutkivat erittäin tarkoin, kuinka sopimusehdot täyttyvät, sillä valtiolle on myös asetettu velvoitteita pitää yllä lentoliikennettä. Riittäviä toimintaedellytyksiä tulee luoda myös ilmailulle.
Helsinki-Vantaan lentoasema ei voi suuremmassa määrin palvella hitaampaa potkurikoneliikennettä. On järkevää erottaa toisistaan eri liikennetyypit. Lentoliikenne Malmilla ei ole pelkkää harrastustoimintaa. Siellä on myös runsaasti yritystoimintaa, jolla voisi olla laajenemisen edellytyksiä. Ei ole esim. mahdollista järjestää taksilentoliikennettä Kiikalasta.
Suuri osa suomalaisesta lentäjäkoulutuksesta annetaan Malmilla. Kiikalassa, jossa ei ole pysyvästi järjestettyä lennonjohtoa, ei mitään tällaista ole tarjolla. Ilmailualalla työskenteleviltä olen kuullut, että koulutuksessa on suuressa määrin kyse eräänlaisesta mestari-kisällisuhteesta. Pääkaupunkiseudun kokeneet lentäjät ovat tärkeässä roolissa ammattitaitonsa välittämisessä edelleen. Lentäjät asuvat suuressa määrin pääkaupunkiseudulla Finnairin järjestelyjen seurauksena. Jos ryhdytään uusiin järjestelyihin, tulee varmistaa että lentokoulutus voi jatkua. On oltava uskottava suunnitelma, josta käy ilmi kuinka Malmin hallitseva asema voidaan kompensoida ja kuka maksaa viulut.
Valtiolle voi sitä paitsi aiheutua ylimääräisiä kuluja, jos Malmin toiminta lakkautetaan. Siellä on valtion helikopteritoimintaa, ja jos se täytyy sijoittaa muualle, koituu myös tästä kuluja.
Kokonaan oma kysymyksensä on se, kuinka Malmin lentokentän lakkauttaminen perusteltaisiin kulttuurihistoriallisesti. Lentoaseman toiminnoilla on kansainvälisestikin tunnustettu arvo. Helsingissä on viimeisten vuosikymmenten aikana tuhottu paljon sellaista, jota nyt muistellaan kaipauksella samalla kun ihmetellään 60- ja 70-luvun päättäjien arvomaailmaa.
Olen kuullut, että Malmin lentoaseman toiminnot voitaisiin mahdollisesti järjestää uudella tavalla, joka mahdollistaisi asuntojen rakentamisen ilman että lentokenttää on tarpeen sulkea. On toivottavaa, että tämän kaltaisia vaihtoehtoja tutkitaan.
Kirjoittaja on Suomen pääministeri.
Behöver Helsingfors en flygplats till?
Staten och Helsingfors stad ingick under den förra regeringens tid ett avtal enligt vilket staten under vissa förutsättningar kan ge upp sin rätt att hyra flygplatsområdet i Malm. Avtalet binder förstås staten och Helsingfors fastän beslutsfattarna bytts ut på vartdera hållet efter det att avtalet slöts. Som villkor för en realisering av avtalet antecknade man löst att ersättande arrangemang bör anvisas.
Det här ersättningsarrangemanget började man tillgodose med förväntningar om att bland andra Nylands förbund skulle anvisa ett område för en ny flygplats i anslutning till beredningen av en ny landskapsplan. Det klarade man emellertid inte av under beredningen av planen, eftersom det inte finns någon lämplig plats. Nu har man på något sätt kommit på att Kiikala flygfält i Egentliga Finland skulle kunna fungera som ersättande flygplats. Jag vet inte vem det är som av rent självbedrägeri vill tro att funktionerna från Malm skulle kan flyttas till Kiikala. Det kommer inte att ske. Kiikala ligger i ett annat landskap långt från Helsingforsregionen.
Har alltså avtalets villkor uppfyllts i tillräcklig utsträckning i och med att man hittat Kiikala på kartan? Om det är så kan man undra hur det kom sig att man i åratal sökte ett nytt flygplatsområde i Nyland?
Som sagt, avtalet som ingicks av den föregående regeringen binder också den nuvarande. Trots det hoppas jag att de statliga myndigheterna mycket omsorgsfullt bedömer frågan om hur avtalet uppfylls, eftersom staten också har ålagts förpliktelser att betjäna flygtrafiken. Tillräckliga förutsättningar bör skapas även för luftfarten.
Helsingfors-Vanda flygplats kan inte i större omfattning betjäna den långsammare propellertrafiken. Det är förnuftigt att skilja åt de olika trafiktyperna. Flygtrafiken på Malm är inte bara hobbyverksamhet. Det finns också gott om affärsverksamhet där, verksamhet som kunde ha förutsättningar att expandera. Det går till exempel inte att ordna med taxiflyg från Kiikala.
En stor del av den finländska flygarutbildningen ges i Malm. I Kiikala, där det inte ens finns någon permanent flygledning, står ingenting sådant till buds. Av folk inom luftfartsbranschen har jag hört att det där mycket handlar om ett slags mästare-gesäll-förhållande. Erfarna flygare från Helsingforsregionen spelar en stor roll då det gäller att föra kunnandet vidare. Flygarna är i stor utsträckning bosatta i Helsingforsregionen till följd av arrangemangen inom Finnair. Om man går in för nya arrangemang gäller det att se till att flygutbildningen kan fortgå. Det måste finnas en trovärdig plan för hur Malms dominerande ställning skall kompenseras samt om vem som skall stå för fiolerna.
Staten kan dessutom åsamkas extra utgifter om verksamheten i Malm läggs ner. Det finns statlig helikopterverksamhet där och om den måste flyttas föranleder också det kostnader.
En fråga för sig är sedan hur nedläggningen av Malms flygplats skulle behandlas kulturhistoriskt. Flygplatsens funktioner har också internationellt en erkänd position. I Helsingfors har man under de senaste decennierna rivit mycket sådant som nu betraktas med saknad samtidigt som man förundrar sig över 60- och 70-talsbeslutsfattarnas värderingar.
Jag har hört att funktionerna på Malms flygfält kanske kunde ordnas på ett nytt sätt som skulle göra det möjligt att bygga bostäder utan att flygplatsen behöver läggas ner. Det är att hoppas att alternativ av detta slag utreds.
Skribenten är Finlands statsminister.