Pilvenveikot, Helsingin Sanomat 26.6.2002

Sisu-kone on saapunut Malmin lentokentälle 1940-luvun alussa.

Me viime sotien lentäjät, Pilvenveikkoklubin jäsenet, vetoamme voimakkaasti Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta. Se on sekä ilmailuhistoriallisesti arvokas että edelleen aktiivisesti toimiva ja tarpeellinen.

Malmin lentokenttä rakennuksineen, kiitoratoineen ja toimintoineen muodostaa kokonaisuuden. Jos siitä vain osa säilytetään, esimerkiksi rakennukset, niin tuloksena on torso.

Malmin lentokenttä vihittiin 1936. Pääministeri A.K. Cajanderin ja C.G.E. Mannerheimin henkilökohtainen osallistuminen tilaisuuteen antoi sille harvinaista juhlavuutta. Kentän valmistuminen mahdollisti kansainvälisessä ilmaliikenteessä siirtymisen vesikoneista maakoneisiin.

Toisen maailmansodan aikana Malmin lentokenttä toimi siviililiikenteen ohella sotilaskenttänä. Sieltä nousivat torjuntahävittäjät lennoilleen niin talvi- kuin jatkosodan vaikeina päivinä. Sitä pitivät saksalaiset yöhävittäjät tukikohtanaan osallistuessaan helmikuun 1944 pommitusten torjuntaan.

Sinne laskeutuivat Saksasta hankitut Messerschmitt-hävittäjät. Lento-osasto Kuhlmeyn 70 syöksypommittajaa laskeutuivat 17.6.1944 Malmille tullessaan avuksemme Kannaksen torjuntataisteluihin. Sieltä sittemmin kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari Ilmari Juutilainen kesällä 1940 nousi Brewsterillaan ilmaan ja kävi toteamassa Suomenlahdella matkustajakone Kalevan alasampumispaikalla sukellusveneen.

Maamme suuren hädän hetkellä, Kannaksen taisteluiden ollessa kriittisessä vaiheessa, laskeutui 22.6.1944 Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop Malmin kentälle. Vierailun tuloksena syntyi Ryti-Ribbentrop -sopimus ja Saksan sotilaallinen, ratkaisevaksi muodostunut apu Suomelle käynnistyi jälleen.

Välirauhan jälkeen laskeutui 22.9.1944 Malmin lentokentälle ensimmäinen punatähdellä varustettu lentokone tuoden liittoutuneiden valvontakomission kärkiryhmän lähettiläs Orlovin johdolla. Seuraavana päivänä saapui suurempi ryhmä ja 5.l0.1944 kolme neuvostoliittolaista kuljetuskonetta yhdeksän Jak-9 hävittäjän saattamana mukanaan valvontakomission puheenjohtaja Andrei Zhdanov.

Malmin lentokenttä olikin sitten vuoden 1946 loppuun liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Siviililiikenne jouduttiin siirtämään Hyvinkään lentokentälle.

Helsinki-Vantaan lentokentän valmistuttua vuonna 1952 Malmin lentokenttä on toiminut vilkkaana lentäjien ja laskuvarjohyppääjien koulutustoiminnan ja harrastusilmailun paikkana.

Nykyisin siellä on 130 pienlentokonetta ja 20-30 helikopteria. Kentän vilkkautta kuvaavat vuosittaiset yli 40000 laskua ja noin 10000 laskuvarjohyppyä.

Miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudun keskellä oleva Malmin lentokenttä mahdollistaa ilmailun harrastamisen tällä alueella. Toivottavasti löytyy sellainen kentän pitäjä, joka arvostaa muitakin arvoja kuin rahan arvoa, Paasikiveä mukaillen.

Olli Kivioja
puheenjohtaja
Pilvenveikot
Helsinki