Lausunto Helsingin seudun lentokenttäselvityksestä

Malmin lentoaseman ystävät ry
30.10.2007

Malmin lentoaseman ystävät ry (MLY) on 23.3.2002 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on Malmin historiallisen lentokentän toiminnan säilyttäminen nykyisellä paikallaan sekä lentokentän toimintaedellytysten kehittäminen, edistäminen ja tukeminen. Yhdistykseen kuuluu noin 900 jäsentä.

Yhdistys on perehtynyt liikenne- ja viestintäministeriön elokuussa 2007 julkistamaan Helsingin seudun lentokenttäselvitykseen ja katsoo aiheelliseksi lausua siitä seuraavaa.

Lentokenttäselvityksen ansiot ja puutteet

Malmin lentoaseman ystävät ry katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyössä Finavian ja muiden toimijoiden kanssa laatimassa selvityksessä on eräitä myönteisiä piirteitä. Positiivista on se, että ensimmäisiä kertoja selkeästi todetaan pääkaupunkiseudun yleisilmailun kasvavat tarpeet. Yhdistys pitää samoin myönteisenä, että ensimmäistä kertaa on pyritty myös tutkimaan mahdollisuuksia säilyttää Malmin toiminnot nykyisellä paikallaan ja niiden jatkamista myös alueen alkuperäisen luovutussopimuksen päätyttyä vuonna 2034. Kokonaisuutena selvitys ei kuitenkaan vastaa yhdistyksen näkemyksiä suomalaisen ilmailukoulutuksen ja yleisilmailun tarpeista ja kehittämisestä. Yhdistyksen näkemyksen mukaan selvityksen suurimmat puutteet liittyvät erityisesti seuraaviin seikkoihin:

• Selvityksessä esitetty Malmin kiitotiesuunnan kääntämiseen sekä asuin- ja teollisuusalueiden pakkolunastukseen perustuva vaihtoehto on ylimitoitettu ja epärealistinen.
• Selvityksessä esitetyt pelkkiin helikopteritukikohtiin perustuvat vaihtoehdot jättävät yleisilmailun täysin vaille toimintaedellytyksiä Helsingin seudulla eivätkä siten ole realistisia.
• Selvitys sivuuttaa vähäisin perusteluin Malmin maltillisen kehittämisen nykyisessä muodossaan.
• Selvityksessä ei ole lainkaan arvioitu kustannuksia vaihtoehdolle, jossa Malmin kenttää kehitettäisiin maltillisesti nykyisten kiitoteiden pohjalta.
• Selvitys ei ota huomioon taloudellisia seikkoja muutoin kuin investointien osalta, liiketaloudellinen toimintamalli Porvoon Backasiin ehdotetulle kentälle on täysin selvittämättä.
• Selvityksessä ei ole tutkittu mahdollisuuksia kehittää Helsinki-Vantaan ja Malmin lentomenetelmiä yhtenä kokonaisuutena. Selvitys ei myöskään käsittele uudenaikaisten mittarilähestymismenetelmien soveltuvuutta Malmille.
• Selvitys sivuuttaa kokonaan Malmin kenttään liittyvät merkittävät ilmailuhistorialliset, kulttuurilliset ja kaupunkikuvalliset tekijät.

Pääkaupunkiseudun ilmailun toimintaedellytykset ja niiden turvaaminen

On ymmärrettävää, että vuonna 2034 raukeava Malmin lentokenttäalueen maanluovutussopimus herättää huolta ilmailutoiminnan jatkuvuudesta pitkällä aikavälillä. Malmin lentoaseman toiminnan jatkuminen pitkällä aikavälillä voidaan kuitenkin turvata siirtämällä lentoaseman maa-alue valtion omistukseen. Valtiolla on halutessaan mahdollisuus hankkia Malmin lentoaseman maa-alue omistukseensa joko pakkolunastuksella tai maa-alueiden vaihdolla (esim. Helsingin Malminkartanossa sijaitseva vastaavan kokoinen alue valtion maata). Maanhankinta nykyisen kenttäalueen osalta ei tällöin olisi ankara taloudellinen rasite, ja lisäksi saavutettaisiin tilanne jossa Malmin lentotoiminnan nykyisin oletettu takaraja (vuosi 2034) poistuisi ja kentän kehittämistä voitaisiin suunnitella pitkällä aikavälillä. Maankäyttötarkoituksen turvaaminen on oleellinen asia Helsingin seutua palvelevan yleisilmailukentän toimintaedellytyksien ja taloudellisen tulevaisuuden kannalta.

Pääkaupunkiseudun kaupallisen ilmaliikenteen kiitotiekapasiteetin turvaaminen mainitaan Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä LVM:n ja Finavian tavoitteena. Vertailu eräisiin Euroopan suuriin lentoasemiin kuitenkin osoittaa, että Helsinki-Vantaan kapasiteetissa on runsaasti tehostamisen varaa myös pitkän aikavälin tarpeisiin. Vuonna 2006 Helsinki-Vantaalla toteutui 182.236 lento-operaatiota. Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrolin lentoliikenteen määrää koskeva pitkän aikavälin ennuste esittää Suomen lentoliikenteen määrän olevan 1.8–2.2 -kertainen nykyiseen nähden vuonna 2025. Tämä tarkoittaisi 328.000–401.000 lento-operaatiota vuodessa. Määrää voidaan verrata eräiden Euroopan suurimpien kenttien tämänhetkiseen tilanteeseen:

• Pariisin Charles de Gaullen lentoasemalla (CDG) on 514.000 operaatiota vuodessa (2005). CDG:n neljä kiitotietä sijaitsevat lähes rinnakkain, mutta vain kaksi on kerrallaan käytössä. Lähes suoraan eteläisimpien kiitoteiden jatkeella sijaitsee Le Bourget'n kenttä, jolla on vuodessa 55.000 operaatiota kahdelta kiitotieltä. Le Bourget on Euroopan vilkkain liikelentokenttä sekä yksityiselle että kaupalliselle liikenteelle. Sitä käyttää 130.000 matkustajaa vuosittain, ja siellä sijaitsee yksi Euroopan merkittävimmistä ilmailumuseoista. Le Bourget sijaitsee vain 5 km päässä CDG:sta paljon epäedullisemmassa paikassa kuin Malmi Helsinki-Vantaaseen nähden, ja sen kiitotiesuunnat risteävät CDG:n suuntien kanssa. Tästä huolimatta kenttien lentomenetelmät on voitu sovittaa yhteen menestyksekkäästi.
• Frankfurt am Mainin lentoasemalla on 489.406 operaatiota vuodessa (2006), siis 2.7-kertainen määrä Vantaaseen nähden. Kiitoteitä on kolme, joista kaksi on rinnakkain ja yksi poikittaissuuntaan kuten Vantaallakin.
• Lontoon Heathrow'ssa on 477.048 operaatiota vuodessa (2006). Kiitoteitä on vain kaksi, ja ne sijaitsevat rinnakkain.
• Madridin Barajasin lentoasemalla on 434.959 operaatiota vuodessa (2006). Kiitoteitä on yksi vähemmän kuin Helsinki-Vantaalla, ja ne risteävät. Alle 10 km päässä idässä on Torrejónin lentokenttä yksityiselle ja kaupalliselle yleisilmailulle. Sen kiitotien suunta risteää Barajasin kiitotiesuuntia.
• Münchenin Franz Josef Straussin lentoasemalla on 411.335 operaatiota vuodessa (2006). Kentällä on vain kaksi kiitotietä, jotka ovat rinnakkain.
• Lontoon Gatwickissa on 245.000 lento-operaatiota vuodessa yhdellä ainoalla kiitotiellä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kapasiteetti-ilmoitukset kesäkaudelle 26.3.–28.10.2007 ja talvikaudelle 29.10.2007–25.3.2008 (http://www.helslot.fi) antavat laskennalliseksi kiitotiekapasiteetiksi yli 650.000 vuotuista operaatiota nykyisillä menetelmillä. Vaikka vain puolet ilmoitetusta kiitotiekapasiteetista tulisi todellisuudessa hyödynnetyksi, riittäisi tämä nykyisen operaatiomäärän lähes kaksinkertaistamiseen.

Yllä annetut esimerkit muualta Euroopasta osoittavat, että Helsinki-Vantaan kapasiteettia on mahdollista nostaa huomattavasti nykyisestä lennonjohtomenetelmiä ja terminaalirakenteita kehittämällä. Helsinki-Vantaalla esim. rinnakkaisten kiitoteiden väliin rakennettava uusi terminaali toisi kentän kapasiteettiin merkittävän lisän. Käyttöön otettava kiitoteiden toisistaan riippumaton rinnakkaislähestyminen on myös hyvä esimerkki lentomenetelmien kehittymisestä ja samalla kentän kapasiteetin kasvattamisesta.

Porvoon Backas lentokentän paikkana

Finavian työryhmä esittää Helsingin seudun lentokentän paikaksi Porvoon Backasia, joka ei sanan laajimmassakaan merkityksessä kuulu Helsingin seutuun. Sinne on tunnin ajomatka sekä pääkaupungin keskustasta että Helsinki-Vantaan lentoasemalta erityisesti ruuhka-aikoina, joihin liikelentomatkustajien aikataulut painottuvat.

Jos Helsinki-Malmin lentoaseman nykyiset toiminnot, Helsinki-Vantaan liikelentotoiminta ja mahdollisesti osa Baltian reitti- ja charterliikenteestä siirrettäisiin näin etäälle pääkaupunkiseudulta, niiden kannattavuus kärsisi selvästi. On hyvin todennäköistä, että Backasin lentokenttä jäisi vajaakäyttöön.

Lentokenttäselvityksen ehdottamat vaihtoehdot on valitettavasti laadittu virkamiesten ja ministeriöiden sisäpiirissä. Kaavailluista vaihtoehdoista ei ole tiedotettu asianosaisille Malmin ja Vantaan lentoasemien käyttäjille eikä tiedusteltu heidän arvioitaan toimintaedellytyksistään, vaikka koko selvittelyn olisi pitänyt lähteä juuri käyttäjien tarpeista.

Malmin toimijoiden piirissä ei ole havaittavissa halukkuutta siirtää toimintoja kauas Helsingistä hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Malmin lentoaseman ystävät ry:n omissa yhteydenotoissa ei ole ilmaantunut yhtäkään lentokoulua tai yritystä, joka olisi valmis siirtämään toimintojaan Backasiin. Suomalaisten liikelentoyritysten kommentit Porvooseen siirtymiseen ovat nekin olleet selkeän kielteisiä. On selvää, että liikelentoyhtiöt haluavat toimia hyvien liikenteellisten ja logististen yhteyksien päässä. Pitkät maantiekuljetukset lentokentän ja matkustajien määränpään välillä heikentävät niiden toiminnan perusedellytyksiä.

Parhaassakin tapauksessa liikelentotoiminnan ja Baltian reittilentojen siirto Backasiin aiheuttaisi vain tulonsiirtoa Helsinki-Vantaalta Backasiin ja heikentäisi Finavian kokonaistaloutta.

Backas-vaihtoehdon mahdollisesti toteutuessa olisikin pelättävissä niiden uhkakuvien toteutuminen, jotka ennusti jo vuonna 1987 Malmin lentoaseman silloinen päällikkö Raimo Seppänen Ilmailu-lehden haastattelussa:

"Yhteiskunnan varoja ei kannattaisi tuhlata uuden lentopaikan rakentamiseen. Siirto veisi lentoaseman melko varmasti niin kauas, että toiminnan luonne muuttuisi kokonaan. Lentokoulutuksen, liikelentopalveluiden tai harrastusmahdollisuuksien tarvitsijat eivät varmasti lähde Porvoon etäisyydelle palvelusten perään, eikä lentoaseman nykyisten yrittäjienkään kannata lähteä asiakkaita sieltä etsimään. Jos lentoaseman toiminta siirrettäisiin pitkälle pääkaupunkiseudulta, saattaa moottorilentotoiminta hävitä."

Yllättävää on myös se, ettei lentokenttäselvityksen Backas-vaihtoehdossa ole lainkaan otettu huomioon lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamaa turvallisuusriskiä, joka johtuu Kilpilahdessa (Sköldvikissä) sijaitsevan Suomen suurimman öljynjalostamon läheisyydestä. Malmin lentokentän korvaavia järjestelyjä selvittäneen, LVM:n asettaman ns. Piiraisen työryhmän mietinnössä (28.12.2000) Sipoon pohjoista Boxin aluetta ja Nevaksen aluetta arvosteltiin juuri öljynjalostamon läheisyydestä aiheutuvien riskien vuoksi. Yksiselitteisen kielteistä kantaa kyseisiin lentokentän sijoituspaikkoihin edustivat Nevaksen osalta Porvoon kaupunki, Sipoon kunta ja jalostamon omistava Fortum. Fortumin kanta oli yksiselitteisen kielteinen myös Boxin alueen osalta. Box mainitaan myös Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä, jossa se on jätetty sijaintinsa vuoksi pois jatkoselvittelyistä. Ehdotettu lentokentän sijainti Backasissa on kuitenkin yhtä lähellä jalostamoa kuin edellä mainitut alueet, ja lisäksi Backasiin ehdotettu lentotoiminta olisi olennaisesti laajempaa kuin mitä Piiraisen työryhmän mietinnössä kaavailtiin.

Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä esitetyt vaihtoehdot ovat sekä valtiolle että kentän käyttäjille erittäin kalliita. Rahoituksen järjestäminen niille tulisi olemaan hyvin vaikeaa. Malmille esitetty raskas kehittämisvaihtoehto (VE2) pitää sisällään ylimitoitettuja kiitotien pituus- ja kääntövaatimuksia, jotka edellyttävät lisäksi kalliita maanhankintatoimia. Tämän vuoksi Backas-vaihtoehdon kustannukset on voitu laskea pienemmiksi kuin Malmin kehittämisen. Esimerkiksi Vuosaaren sataman arvioitujen ja toteutuneiden kustannusten valossa on kuitenkin todennäköistä, ettei kokonaan uuden infrastruktuurin rakentaminen Backasiin tule onnistumaan esitetyin kustannuksin.

Vaihtoehto: Malmin lentoaseman maltillinen kehittäminen

Malmin lentoaseman ystävät ry toteaa, että Malmin lentoasemaa on mahdollista kehittää maltillisesti ottaen huomioon nimenomaan yleisilmailun tarpeet, kevyt kaupallinen liikenne mukaan lukien. Kiitoteiden suuntaa Malmilla ei ole syytä muuttaa, vaan kentän kehittämisen tulisi painottua seuraaviin lähtökohtiin:

• nykyinen pääkiitotie 18/36 ja sivukiitotie 09/27 tulisi säilyttää
• pääkiitoteiden ja sivukiitoteiden pinnoite tulisi peruskorjata
• alueen rakennuskielto on poistettava, jotta kenttäalueelle tai sen välittömään läheisyyteen olisi mahdollista rakentaa lisää lentokonehalleja sekä toimisto- ja koulutustiloja
• pääkiitotietä olisi tarpeen vaatiessa mahdollista pidentää 100 metriä pohjoiseen sekä 200 metriä etelään päin poistamalla kallioalue etelänpuoleiselta suoja-alueelta ja tunneloimalla kenttäalueella kulkeva pelastustie.

Näillä toimenpiteillä Malmin lentoasemaa olisi mahdollista kehittää maltillisesti historiallista miljöötä ja ympäristön asukkaita kunnioittaen, kustannustehokkaasti ja koko yleisilmailusektorin tarpeita palvellen. Saavutettavissa oleva kiitotiepituus olisi riittävä lähes mille tahansa modernille tai vanhemmallekin yleisilmailukalustolle, mukaan lukien liikelentokoneet.

Edes kiitotiepidennykset eivät olisi Malmilla tarpeen, jos tulevaisuudessa mahdollisesti osoittautuisi tarpeelliseksi siirtää liikelentotoimintaa pois Vantaalta. Parhaillaan voimakkaasti markkinoille tulevat kevytjetit (Very Light Jet, VLJ) tekevät mahdolliseksi liikelentotoiminnan pienten paikalliskenttien kilometrin mittaisilta kiitoteiltä. Nämä uuden liikekonesukupolven pienet suihkukoneet ovat lisäksi hiljaisempia kuin perinteiset mäntämoottorikoneet. Kevytjetit tekevät parhaillaan tuloaan Euroopan taivaille, ja saavuttanevat vakiintuneen aseman lähimmän 10–15 vuoden aikana. Malmin kenttä soveltuu erinomaisen hyvin juuri tämäntyyppisen ansiolentotoimintaan.

Jotta Malmin maltillinen kehitysvaihtoehto toisi mahdollisimman suuret hyödyt myös kevyelle kaupalliselle liikenteelle, tulisi Malmin nykyisille kiitotiesuunnille järjestää modernit mittarilähestymismenetelmät. Malmia ei tällöin pitäisi käsitellä yksinomaan Helsinki-Vantaalle alisteisena altavastaajana vaan pääkaupunkiseudun lentoasemajärjestelmän kevyttä lentoliikennettä palvelevana osana, jollainen se on käytännössä ollut jo vuosikymmenet.

Helsingin seudun lentokenttäselvityksen mukaan mittarilähestymismenetelmiä ei ole Helsinki-Vantaan läheisyyden ja kenttien risteävien kiitotiesuuntien vuoksi mahdollista toteuttaa Malmin nykyisillä kiitotiesuunnilla. Väitettä ei kuitenkaan perustella mitenkään, eikä sille ole todellista näyttöä, koska vastaavia ratkaisuja sekä risteäville kiitotiesuunnille että lähekkäisille lentoasemille löytyy maailmalta useita (ks. yllä, esimerkit Euroopassa). Helsinki-Vantaan ja Helsinki-Malmin ilmatilarajat ja menetelmät tulisi suunnitella kokonaisuutena siten, etteivät toisen menettelytavat ole toista häiritseviä tai poissulkevia. Molemmille Malmin kiitoteille on mahdollista suunnitella mittarilähestymismenettelyt, joihin sisältyy kaarrot poispäin Vantaan lähestymislinjoista siten ettei Vantaan toiminta häiriinny missään olosuhteissa.

Perinteisen ILS-järjestelmän ohella esim. modernit GPS-paikannukseen perustuvat lähestymislaitteet ja -menetelmät tekevät mahdolliseksi järjestää Malmille riittävät mittarilähestymismenetelmät siten, etteivät Malmin ja Helsinki-Vantaan liikenne häiritse toisiaan. Yksi mahdollisesti huomionarvoisista vaihtoehdoista olisi järjestää mittarilähestymismenetelmät Malmille osana Helsinki-Vantaan menetelmiä, jolloin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lähestymislaitteita voitaisiin hyödyntää myös lähestyttäessä Malmin lentoasemaa. Tämä tekisi varsinkin mittarimenetelmien toteuttamisen Malmille taloudelliseksi.

Finavian edustajan Malmi-talolla yleisötilaisuudessa 16.10.2007 esittämä näkökohta, jonka mukaan Helsinki-Vantaan poikittaiskiitotie haittaa liikennekapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä, on ymmärrettävissä siten että Vantaan poikittaiskiitotien poistaminen säännöllisestä käytöstä parantaisi Vantaan liikennekapasiteettia. Samalla raskaan liikenteen ylilennot Malmin yli loppuisivat, ja Malmin ilmatilaa voitaisiin kehittää väljemmäksi. Tämä helpottaisi myös mittarimenetelmien laatimista Malmille.

Malmin taloudellisen toiminnan mahdollisuuden turvaaminen

Tässä lausunnossa esille tuodut seikat osoittavat, että Malmin lentoasemaa voidaan kehittää tarkoituksenmukaisesti oleellisesti pienemmin kustannuksin kuin uuden kentän rakentaminen Porvooseen vaatisi. Samalla mahdollistuu jo pitkään olemassa olleen lentokentän ja sitä ympäröivän suoja-alueen monipuolinen käyttö ilman että muita alueita ja niiden vakiintuneita käyttötarkoituksia tarvitsisi vaarantaa. Lähemmin tarkasteltuna Malmin maltillinen kehittäminen palvelisi myös useampaa intressitahoa. Maltillinen määrä liikelentotoimintaa modernilla kevyellä kalustolla parantaisi merkittävästi Malmin toiminnan kannattavuutta ja kääntäisi Malmin toiminnan mahdollisesti jopa voitolliseksi.

Koulutustoiminnan osalta opetusministeriö tukee ammattilentäjien koulutusta Porissa useilla miljoonilla euroilla vuosittain. Malmin lentoasema ei kuitenkaan saa minkäänlaista tukea toimintaansa. Porissa koulutetaan maamme ammattilentäjistä noin 1/3, kun Malmilla koulutuksensa saa heistä valtaosa eli 2/3. Merkittävää on myös se, että Porissa koulutettavat ammattilentäjäoppilaat saavat peruskoulutuksensa Malmilla, mikä nostaa Malmin osuuden maan ammattilentäjien peruskoulutuksesta lähelle sataa prosenttia. Mahdollisesti puuttumaan jäävä osa Malmin toiminnan rahoituksesta tulisi harkita tuettavaksi valtion vuotuisella määrärahalla kentän valtakunnallisesti erittäin merkittävän koulutuspanoksen vuoksi. Tällöin Malmin lentoaseman muuhun maahan nähden jopa 2-3 -kertaiset käyttäjiltä perittävät maksut voitaisiin laskea muiden kenttien tasolle, mikä saattaisi kevyen ilmailun pääkaupunkiseudulla tasa-arvoisiin lähtökohtiin muun maan kanssa ja lisäisi kiinnostusta ilmailuun entisestään.

Malmin lentoaseman pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi valtiolla on mahdollisuus hankkia Malmin lentoaseman maa-alue omistukseensa joko pakkolunastuksella tai maa-alueiden vaihdolla (esim. Helsingin Malminkartanossa sijaitsevaan vastaavan kokoiseen alueeseen valtion maata). Maanhankinta nykyisen kenttäalueen osalta ei näin toimien olisi raskas taloudellinen rasite, ja lisäksi saavutettaisiin tilanne jossa Malmin lentotoiminnan nykyisin oletettu takaraja (vuosi 2034) poistuisi ja kentän kehittämistä voitaisiin suunnitella pitkällä aikavälillä. Kentän maankäyttötarkoituksen turvaaminen on oleellinen asia Helsingin seutua palvelevan yleisilmailukentän toimintaedellytyksien ja taloudellisen tulevaisuuden kannalta.

Malmin laajempi merkitys ja potentiaali

Finavian selvitys keskittyy luonnollisesti varsinaisiin ilmailuteknillisiin kysymyksiin. On kuitenkin yllättävää, että selvitys ohittaa hyvin vähäisin maininnoin kenttäkokonaisuuteen liittyvät kulttuuriset, historialliset ja kaupunkikuvalliset merkitykset. Näillä tekijöillä on huomattava merkitys suunniteltaessa lentoasematoimintojen kehittymistä ja laajentamista. Malmin ainutlaatuinen ilmailumiljöö antaa erittäin hyvät lähtökohdat kehittää kentästä elävä ilmailukulttuurin ja -historian keskus, joka samalla palvelee yleisilmailua ja ilmailun koulutusta. Kansainvälisen tason ilmailumuseon ja lentävien museokoneiden sijoittaminen Malmille muun ilmailutoiminnan oheen voisi luoda Malmista matkailukohteen, jonka toiminnan rahoituksesta merkittävä osa tulisi kulttuurimatkailutuloista.

Malmin historiallinen lentoasema on lentosuoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja yksi maailman parhaiten säilyneistä varhaisaikojen siviililentokentistä, todellinen maailmanharvinaisuus siviililentoliikenteen alkuajoilta. Se on mukana valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventaariossa (Museovirasto ja ympäristöministeriö: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, 1993). Samoin Malmin lentoaseman elävä ilmailukokonaisuus on kahteen kertaan valittu kansainvälisen World Monuments Fundin ylläpitämälle maailman sadan uhanalaisimman kulttuuriaarteen listalle ensimmäisenä suomalaisena kohteena ja ensimmäisenä lentoasemana koko maailmassa. Kenttäkokonaisuus kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkkikohteita kartoittavan kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdevalikoimaan. Kansalaismielipide Helsingin seudulla onkin Suomen Gallupin tekemien puolueettomien mielipidemittausten mukaan ylivoimaisesti Malmin lentokentän ja lentotoiminnan säilyttämisen puolella.

Malmin lentoaseman ystävät ry:n tässä lausunnossa esittämä Malmin maltillisen kehittämisen vaihtoehto säilyttäisi kenttäkokonaisuuden autenttisen vanhan miljöön, alkuperäiset kiitotiet ja historialliset kerrostumat. Kenttä säilyisi leimallisesti yleisilmailun ja kevyen liikenteen kenttänä, jollaisena se on suurimman osan historiastaan ansiokkasti palvellut suomalaista ilmailua. Myös kentän ympäristön asukkaiden kotiseutu säilyttäisi tutun ja arvostetun luonteensa.

Malmin kenttäalueen luonto- ja ympäristöarvot

Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä esitetyssä vaihtoehdossa, joka radikaalisti muuttaisi Malmin kenttäaluetta kääntämällä pääkiitotien suunnan, ei ole lainkaan tarkasteltu muutoksen vaikutuksia alueen luontoon ja ympäristöön. Rakennushankkeissa voivat kuitenkin alkuperäisen biotyypin suojelemiseen liittyvät tekijät nousta yllättävän keskeisiksi tekijöiksi. Esimerkkinä mainittakoon Vuosaaren sataman kohdalla toteutetut mittavat, ympäröivää luontoa säästävät liikenneratkaisut. Helsingin Yleiskaavaa 2002 varten tehdyissä selvityksissä käy ilmi, että Malmin lentokenttä on erittäin merkittävä lintualue, jolla pesii EU:n lajiluokituksessa arvokkaita ja uhanalaisia lajeja. On huomattava, että nämä linnustoon ja ympäröivää luontoon liittyvät tekijät nousisivat esiin välittömästi, mikäli suunnitelmat pääkiitoradan kääntämisestä olisi tarkoitus toteuttaa.

Malmin kentän merkittävien luontoarvojen vuoksi eri luonnonsuojeluorganisaatiot ovatkin selkeästi ilmaisseet kantansa Malmin säilyttämiseksi alkuperäisessä käytössään (esim. Suomen Luonnonsuojeluliitto 2.10.2004). Pohdittaessa Malmin lentoaseman tulevaisuutta tulisikin tarkasteltavaksi ottaa laajemmat historialliset, kaupunkikuvalliset ja kulttuuriset tekijät.

Myös kaupunkisuunnittelijoiden vastaanottamassa asukaspalautteessa on selkeästi toivottu, että alueella voisivat säilyä maisemien pitkät näkymät ja avaruus. Malmin lentokenttä onkin toiminut Pohjois-Helsingin eräänlaisena ”rantamaisemana” ja se tunnistetaan tärkeäksi paikalliseksi infrastruktuuriksi juuri avoimuutensa vuoksi (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnittelulautakunta 1.11.2001).

Kustannusarvio Malmin maltilliselle kehitysvaihtoehdolle

Alla oleva kustannusarvio perustuu lentokenttäselvityksessä esitettyihin lukuihin soveltuvin osin. Merkittävimmät säästöt lentokenttäselvityksessä esitettyyn Malmin raskaaseen kehitysvaihtoehtoon nähden saavutettaisiin toiminnan rajaamisella liikelentokoneiden painoluokkaan sekä sillä, ettei kentän vierellä olevien asuin- ja teollisuusalueiden pakkolunastaminen olisi tarpeen.

• Ilmatilarajojen ja lentomenetelmien suunnittelu ja toteutus mittarilähestymisjärjestelmineen: 3–5 miljoonaa euroa.
• Nykyisten kiitoteiden kunnostus ja uudelleenpäällystys: 2 miljoonaa euroa.
• Liikelentotoiminnalle varatun erillisen asematasoalueen (50 000 m2) perustaminen esim. kiitotien 09/27 länsipään pohjoispuolelle, jossa turvallisuusnäkökohdat on helppo toteuttaa erikseen kaupallisen liikenteen vaatimalla tavalla: 7 miljoonaa euroa pohjanvahvistuksineen.
• Liikelentotoiminnalle varatun lentokonehallin (10 000 m2) sekä toimisto- ja matkustajatilojen rakentaminen uuden asematason yhteyteen: 10 miljoonaa euroa.

Yhteensä kustannukset olisivat 22–24 miljoonaa euroa, noin 20% Backasin uuden kentän arvioiduista kustannuksista. Backasiin ehdotettu raskaan lentoliikenteen kapasiteetti toteutettaisiin Helsinki-Vantaan toiminnan tehostamisella, jolloin matkustajalentoliikenteen logistiikka ja vaihtoyhteydet säilyisivät toimivina ja vaaditut investoinnit oleellisesti pienempinä.

Kansainvälisen tason ilmailumuseokonseptin toteuttaminen toisi Malmin kehittämiseen lisäkustannuksia arviolta 35–40 miljoonaa euroa (vertailukohtana on käytetty nykytaiteen museo Kiasman rakennuskustannuksia).

Yhteenveto

Malmin lentoaseman ystävät ry katsoo, että pitkän aikavälin lentoliikenne-ennusteet ja Helsinki-Vantaan hyödyntämättä oleva kapasiteetti huomioon ottaen Helsingin seudun lentokenttäselvityksessä esitetyt lentokenttävaihtoehdot ovat ylimitoitettuja ja kalliita ja aiheuttavat kohtuuttomia muutoksia esitettyjen sijoituspaikkojen ympäristöön.

Ehdotetuista lentokenttävaihtoehdoista Porvoon Backas ei sijaitse Helsingin seudulla edes sanan laajimmassa merkityksessä. Helikopteritukikohtiin liittyvät vaihtoehdot taas eivät jätä pääkaupunkiseudun lentokoneilla tapahtuvalle yleisilmailulle mitään toimintaedellytyksiä, eivätkä siten ole realistisia.

Lentokenttäselvityksessä ilman perusteluja torjutut, mutta Malmin lentoaseman maltillisen kehittämisen kannalta tärkeät ilmatilarajojen järjestelyt ja mittarilähestymismenetelmät on Euroopan muiden kaupunkikenttien antamien esimerkkien valossa täysin mahdollista toteuttaa siten, etteivät Helsinki-Vantaan ja Malmin lentoliikenne häiritse toisiaan.

Malmin lentoaseman säilyttäminen ja maltillinen kehittäminen nykyisten kiitoteiden pohjalta, erityisesti lähitulevaisuudessa yleistyvän kevyen ja hiljaisen liikelentokaluston potentiaali huomioon ottaen, luo parhaat edellytykset pääkaupunkiseudun ilmailutoiminnan kehittämiselle. Kustannukset ovat murto-osa lentokenttäselvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen kustannuksista. Matkustajalentoliikenteen palvelut ja vaihtoyhteydet säilyvät samalla paikkakunnalla kuin matkustajien määränpää, ja vaikutukset jo pitkään paikallaan toimineen ja yleisesti arvostetun Malmin lentokentän ympäristöön ovat minimaaliset. Myös lentokoulutuksen ja lentotoimintaa harjoittavien viranomaisten toimintaedellytykset säilyvät parhaalla mahdollisella tolalla eivätkä vaadi uusia suuria investointeja.

Malmin lentoaseman historiallista miljöötä ja ympäristön asukkaita kunnioittava maltillinen kehittäminen tekisi tulevaisuudessa mahdolliseksi myös kansainvälisen tason ilmailumuseon perustamisen Malmille muun ilmailutoiminnan oheen.

Malmin lentoaseman toiminnan jatkuvuuden turvaaminen pitkällä aikavälillä edellyttää maa-alueen siirtämistä valtion omistukseen. Tämä on toteutettavissa ilman raskaita taloudellisia rasitteita esim. maa-alueiden vaihdolla siten, että Helsingin kaupunki saa vaihdossa omistukseensa rajojensa sisällä sijaitsevan vastaavan kokoisen alueen valtion maata.

Malmin lentoaseman ystävät ry huomauttaa lopuksi, että liikenne- ja viestintäministeriön alkuperäisessä tehtävänasettelussa lentokenttäselvityksen tekijän edellytettiin suorittavan selvitys siten, että alan ja sidosryhmien edustajia kuullaan ja selvitys perustuu myös kentän käyttäjien, yrittäjien ja yhteisöjen näkemyksiin. Selvitys on kuitenkin valmisteltu pelkästään sisäisesti, eikä itse selvitystyön aikana ole kuultu esimerkiksi ainuttakaan Malmin kentän käyttäjien edustajaa.


Helsingissä 30. lokakuuta 2007

Malmin lentoaseman ystävät ry

Tero Auranen         Raine Haikarainen
puheenjohtaja        varapuheenjohtaja