Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalon puhe Malmin lentoaseman 70-vuotisjuhlatilaisuudessa 15.5.2008

Malmin lentoasema 70 vuotta

Täsmälleen seitsemänkymmentä vuotta sitten, 15. toukokuuta 1938, vihittiin Malmin lentoasema käyttöönsä. Tässä joukossa Malmin lentoaseman historia lienee tuttuakin tutumpi, joten kertaan vain muutaman faktan.

Suomessa oli siviililentoliikennettä jo 1920-luvun alkupuolelta, mutta alussa lennettiin pelkästään kellukekoneilla vesilentoasemilta, esimerkiksi Helsingissä Katajanokalta.

Eurooppalaisen mallin mukaan Suomessakin käynnistyi keskustelu maalentokoneiden tarpeellisuudesta, ja sen myötä aloitettiin Helsingin lentoasemalle sopivan lentoasemapaikan etsintä. Tuolloin jo painotettiin pääkaupunkiseudun oman lentoaseman sekä paikallista että valtakunnallista merkitystä.

Monien vaiheiden jälkeen päädyttiin rakentamaan lentoasema Tattarisuolle mm. siksi, että "alueelle ei saada syntymään mitään parempaa esikaupunkialuetta". Helsingin lentoaseman rakentamisvaiheesta laaditussa kirjasessa todetaan: "Tattarisuo, kulttuurin kannalta ennen maamme pimeimpiä paikkoja, jonka synkässä rämemaailmassa pakanuuden aikojen peruja taikauskoa noitien avulla harjoitettiin, on nyt rakentajiensa ansiosta ikään kuin taikaiskusta muuttunut kuivaksi tasaiseksi kentäksi - kentäksi, joka tekniikkamme korkeimman taidon avulla kulttuuria ja hyvinvointia tullaan levittämään koko maallemme kansamme onneksi." Me nyt vuosikymmeniä myöhemmin tiedämme, että Malmin lentoaseman sijainti on moneen kertaan kyseenalaistettu ja asuntojenkin rakentaminen alueelle on nähty mahdolliseksi.

Liikennöinti Malmin lentoasemalta aloitettiin jo joulukuussa 1936, mutta vihkiäiset olivat puolitoista vuotta myöhemmin, kun lentoasema-alue oli saatu täysin kuntoon. Malmi oli rakennettu siviililentoliikenteen tarpeisiin, ja siinä tehtävässä se on toiminut lukuun ottamatta muutamaa vuotta sodan aikana.

Malmi oli Suomen merkittävin reittiliikenneasema vuoteen 1952 asti. Silloin Helsingin olympialaisiin valmistui uusi Helsingin lentoasema Vantaalle, jonne siirtyi raskas reittiliikenne.

Vuodesta 1953 lähtien Malmin lentoasema on ollut suomalaisen lentokoulutuksen ja yleisilmailun keskus. Toimintojen painopisteet ja erilaiset ilmailuun liittyvät liiketoiminnot ovat kuluneen 55 vuoden aikana jonkin verran vaihdelleet, mutta esimerkiksi lentokoulutus on säilyttänyt asemansa ja on tänäkin päivänä Malmin lentoaseman tärkein tuote - nykykielellä määriteltynä. Malmi on myös edelleen yleisilmailun merkittävä keskus, ja ansiolentotoimintaakin on jossain määrin. Lisäksi Malmin lentoasema on ollut ja on eräiden valtion meripelastukseen ja muihin turvafunktioihin liittyvien toimintojen lentoasema.

Malmin lento-operaatioiden määrä, noin 100.000 operaatiota vuodessa, kohottaa lentoaseman Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lentoasemaksi lentojen määrässä. Tämä kertoo harrastuneisuudesta, ja samalla tämä kertoo kuinka suuri kentän merkitys on yhä ilmailun kehittämisen kannalta. Viittaan taasen ilmailun koulutukseen, ilmailun kehittämiseen ja harrastusilmailuun, mistä nousevat myös osaltaan ne ammattilaiset, joita kaupallinen lentoliikenne jatkuvasti tarvitsee enemmän ja enemmän. Ja kuinka tärkeää tämä onkaan Suomen kilpailukyvyn kannalta. Pilottipula rajoittaa jo erityisesti kotimaan liikennettä.

Malmin merkitys ilmailun kehittymiseen Suomessa on suuri. Sen arvo on tunnustettu kautta vuosien. Vuonna 1988 Malmin 50-vuotisjuhlien yhteydessä painotettiin monin tavoin lentoaseman arvokasta ilmailun kehittämiseen liittyvää toimintaa. Vuosien mittaan Malmilla tehdyn työn arvostus on vain kasvanut.

Malmin lentoaseman historiallisesti arvokas kokonaisuus on kahdesti, vuosina 2004 ja 2006, hyväksytty maailman 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle, jota ylläpitää Worlds Monuments Fund. Kulttuurihistoriallinen lentoasemarakennus on rakennussuojelukohteena uniikki. Myös sen infrastruktuurin ideaan ja rakenteeseen liittyy kiintoisia piirteitä. Kentälle rakennettiin päällystetyt kiito- ja rullaustiet sekä kentän kuivatusjärjestelmä mitoitettiin lähes samaksi mitä käytettiin kaupungin katujen rakentamisessa. Silloisen eurooppalaisen käytännön mukaisesti lentokentät olivat yleensä nurmikenttiä ja kuivatusjärjestelmä vastasi peltojen kuivatusta. Malmilla toteutetuista ratkaisuista kävivät ottamassa oppia mm. Bromman rakentajat.

Malmin lentoaseman kohtalo on ollut jo usean vuoden ajan vaakalaudalla. Kun Ilmailulaitos Finavia antoi oman lausuntonsa Helsingin II kenttää koskevista kehittämisehdotuksista, kiinnitettiin lausunnossa aivan erityistä huomiota siihen merkitykseen, joka lentoasemalla on. Totesimme, että niillä ratkaisuilla, joilla positiivisesti ratkaistaan Helsingin kakkoskentän asema, voidaan saada hyvin moninkertainen win-win -asetelma.

Näimme, että metropolialueen kakkoslentoasemalla on aivan erityinen merkitys koko pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kannalta. Kaikilla metropolialueilla on myös Malmia vastaavat tai vielä suurempaan palvelutarjontaan pystyvät lentoasemat. Liikelentojen on toimittava, turvallisuusnäkökulmista on oltava lähellä merta ja kaupungin ydintä. Palvelutason on osaltaan taattava pääkaupunkiseudun tulevaisuus.

Yritystoiminnan kehittämisen kannalta on syytä muistaa, että Malmilla on satoja työpaikkoja ja sen heijastusvaikutus on lisäksi merkittävä. Tämän tulisi näkyä tulevaisuutta koskevassa päätöksenteossa. Pitkään jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta voi olla kohtalokas Malmilla toimiville yrityksille. Haluan vielä toistaa, että Suomelle elintärkeän ilmailun kannalta Malmin merkitys ilmailukoulutukseen ja harrastustoiminnan kautta ilmailuammatteihin hakeutuminen on huomattava.

Tänään ei ole eväitä ottaa valmista kantaa siihen, miten Malmin asiassa päästään etenemään, kun asiassa on hiljainen pattitilanne. Kakkoskentän merkitystä ei ole tunnistettu, vaikka sen merkitys on edellä esitetyn suuruinen ja pysyvä. Avaimet ovat Helsingin kaupungin käsissä. Sillä on aloitteessaan pääkaupunkiseudun kehittämisen, elinkeinopolitiikan, matkailun, ansiolentotoiminnan mahdollisuuksien, yleisilmailun kehittämisen ja samalla isojen taloudellisten arvojen yhtälö ja pelimerkit. Sen aloitteen ottaessaan voidaan kestävästi ratkoa yhteen sovitettavat asiat useampikertaisella win-win -asetelmalla. Ilman kenttää ei tulla toimeen ja kentän toiminnot varmistamalla - mikä ratkaisu lopulta onkaan - luodaan merkittäviä edellytyksiä pääkaupunkiseudun kehittämiselle.

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia Malmin lentoasemalla toimivia henkilöitä ja yrityksiä. Arvostan suuresti Malmin henkilöstön sitoutumista omaan työhönsä, sitä intensiteettiä, jolla tehtävät hoidetaan, vaikka tulevaisuutta koskevat kysymykset ovat vielä vastauksia vailla.

Presidentti Kyösti Kallio päätti Malmin lentoaseman vihkiäispuheensa 70 vuotta sitten sanomalla: "Vihkiessämme nyt tämän lentokentän laitteineen tarkoitukseensa, uskallan toivoa, että se kädenojennus, jonka me kautta ilmojen täten ojennamme ulos- ja sisäänpäin eri ilmansuuntiin ja eri kansoille, tuottaisi siunausta Suomellemme, jonka menestymisen tulee aina olla pyrkimystemme korkeimpana kohteena."

Kallion ajatusten myötä toivotan kaikille Malmin lentoasemalla työskenteleville voimia ja jaksamista. Uskomme, että tulevat ratkaisut joka tapauksessa edistävät myönteisesti meidän merkittävää tehtäväämme Suomen ilmailun parhaaksi.