70 vuotta sitten: Malmin lentoasema toukokuussa 1937

Aamulehti 16.5.1937

SUOMEN KANSAINVÄLISIN PAIKKA

on Helsingin lentokenttä, josta nyt on päivittäiset yhteydet Euroopan suurimpiin kaupunkeihin.

Aamulla Lontoosta ja Pariisista lähtijä ehtii saman päivän iltana Helsinkiin.

 
Tampereelle ja Viipuriin on lentomatkustajia ollut verrattain runsaasti.

Tämän kuun alkupäivinä aloitettu Tampereen-Helsingin välinen liikennelentoyhteys on tehnyt lentoliikennettä koskevat kysymykset Tampereella entistä tärkeämmiksi. Tästä syystä ja kun maamme matkustajalentoyhteydet ovat muutenkin tämän kuun alusta laajentuneet huomattavassa määrässä, on Aamulehden edustaja käynyt tutustumassa Helsingin lentoasemaan, josta nyt on tullut lentoliikenteen varsinainen keskus maassamme.

Kun Tampereen lentokone klo 9.50 laskeutuu Helsingin lentoasemalle, havaitsee koneesta laskeutuja heti siellä kansainvälisen leiman, kuullakseen myöhemmin, että se onkin nykyisin kansainvälisin paikka Suomessa. Lentoaseman tullihuoneessa puhutaan saksaa, ranskaa, englantia j.n.e. Lentoaseman virkailijoista, joita ensi silmäyksellä on vaikea tuntea toisistaan kun kaikilla on sama virkapuku: valkoinen lakki, sininen takki ja harmaat housut, saamme käsiimme lentoaseman päällikön, kapteeni B. von Willebrandtin, joka on valmis esittelemään lentokentän laitteita, sekä jo olevia että tulevia.

Lentokenttä ja lentokonehalli.

Malmin valtava lentokonehalli läheni valmistumistaan toukokuussa 1937. Hallintorakennuksen työt alkoivat vasta heinäkuussa. Kuva on julkaistu Suomen Kuvalehdessä 22/1937.

Helsingin lentokenttä on pinnaltaan sorakenttä eikä nurmikenttä, niinkuin esim. Tampereen. Sorakentän pinta näyttää olevan kovempi kuin nurmikentän, mutta siinä haittaa pöly, jonka lentokoneen pyörät nostavat ilmaan. Pöly tullaan kuitenkin sitomaan jonkinlaisilla tervasekoituksilla, jossa tarkoituksessa kentällä on useita koekappaleita tervattu. Mitään asfalttipäällysteisiä kiitoteitä ei vielä ole. Lentokonehallia rakennetaan parhaillaan kentän laitaan. Siitä tulee kookas rakenus, 100 metriä pitkä ja 32 metriä leveä. Seinät ja katto ovat jo paikoillaan, sisätöitä tehdään ja lasisia ovia, jotka täyttävät koko etuseinän, puuttuu vielä. Halli on niin suuri, että siihen mahtuvat suurimmatkin Suomeen liikennöivät koneet, jotka ovat saksalaisen Lufthansan koneita. Näiden siipien väli on 29.5 metriä, ja niiden alle mahtuu hyvin joukko tavallisia pikkukoneita. Hallin korkeus on 8 metriä, ja voidaan sen vuoksi myös kattoon nostaa koneita 20 000 tonnin nostolaitteilla. Hallin katto on ymmärrettävästi aivan erikoisrakenteinen. Se on tehty rautajänteille, jotka painavat kaikkiaan 260 tonnia. Hallin katto on laskettu lumimäärää silmälläpitäen ja tällä perusteella se on tullut siksi lujarakenteiseksi, että se kannattaa myös nuo kaksi 20.000 tonnin nostokurkea. Hallista tulee ensimmäinen lämmitettävä lentokonehalli pohjoismaissa. Siitä tulee myöskin erikoisen valoisa: m.m. ovet tulevat suurelta osalta lasia. Kun koko etuseinä on yhtenä ovena, jakaantuu se useihin osiin, jotka avattaessa työnnetään limittäin toistensa päälle. Lämmitys on järjestetty niin, että avattaessa joku oviaukoista lämmintä ilmaa työntyy avatun osan kohdalta ylös halliin.

Lentohallin rakentaa valtio. Siihen liittyy joukko huoneistoja, jotka Aero on vuokrannut. M.m. on hallin yhteydessä työpaja, jossa lentokoneiden moottorit, aina 500 tunnin käytön jälkeen, hajoitetaan, puhdistetaan ja tarkastetaan sekä uusitaan kuluneiksi havaitut osat. Lisäksi on pesu- ja oleskeluhuoneita henkilökuntaa varten, yöpymishuoneita lentäjille y.m.

Lentohallin yhteyteen on toistaiseksi järjestetty väliaikaisesti myös kentän hallintopuoli. Erikoista hallintorakennusta ryhdytään kuitenkin tänä vuonna rakentamaan ja valmistuu se ensi vuoden toukokuuhun. Siitä tulee erillinen kolmikerroksinen rakennus.

Lentojohtaja, sääpalvelu ja valonheittimet.

Lentoaseman henkilökunta käsittää noin 20 henkeä. Ylimpänä on lentoaseman päällikkö, joka hoitaa aseman järjestelypuolen. Mutta hyvin tärkeä herra on myös lentojohtaja. Hän on selvillä joka hetki siitä, missä mikin lentokentälle saapuva lentokone on ja hän antaa lähtevälle lentokoneelle lähtöluvan. Jos esim. on sumuinen ilma ja lentokentälle on tulossa joku lentokone, jonka kanssa lentoasema kaiken aikaa on radioyhteydessä, olisi ehkä vaarallista toisen koneen lähteä kentältä, ennenkuin toinen on laskeutunut. Jokainen lentokoneen lähtö edellyttääkin, että lentojohtaja antaa tornistaan sille lähtöluvan.

Sangen tärkeä on lentoaseman sääpalvelu. Helsingin lentoasemalla toimii Ilmatieteellisen keskuslaitoksen alainen sääpalveluasema, joka käyttää hyväkseen keskuslaitoksen säätiedoituksia, mutta hankkii lisäksi omia säätietoja lentoreittien varrella olevilta havaintoasemilta. Sen tiedossa ovat siis lentoreitin varrella vallitsevat sääolosuhteet, joista erityisen tärkeitä ovat sumu, pilvisyys, ilmanpaine, ukkonen y.m. Sääaseman yhteydessä toimiva radioasema on jatkuvassa yhteydessä lentokoneiden kanssa, antaen niille säätiedoituksia. Sillä tulee olla säätilanne joka hetki niin selvillä, että se voi 1 min. kuluttua pyynnön saatuaan antaa lentokoneelle selostuksen siis lentoreitin varrella vallitsevat säätilanteesta. Jos tuloasemalla on sumua, voidaan jo liikkeelläolevalle lentokoneellekin antaa määräys palata takaisin lähtöasemalleen. Tampereen lentokentälle on myös järjestetty Tampereen ja Helsingin välistä liikennettä palveleva pieni radioasema.

Ensi syksyksi valmistuvat Helsingin lentokentälle valonheittäjät, joita tarvitaan yölentoja varten. Niistä tulee niin voimakkaat, että kukin neljästä valonheittäjästä vastaa 5 milj. normaalikynttilän valoa. Laitteet eivät ole kuitenkaan kahta metriä korkeampia. Myöhemmin hankitaan Helsingin lentoasemalle vielä sokkolentolaitteet, joitten avulla lentokone osaa lentoasemalle sakeimmassa sumussakin.

Toistakymmentä lentokoneen tuloa ja lähtöä päivässä.

Aero ja ABA saivat seuraa huhtikuun lopussa. Neljän lentoyhtiön ja valtion liput liehuivat Malmilla LOTin ja Lufthansan aloitettua reittiliikenteen Suomeen. Kuva on julkaistu Helsingin Sanomissa 1.5.1937.

Ja itse liikenneyhteydet sitten, jotka tämän kuun alusta ovat huomattavasti lisääntyneet aikaisempaan verrattuna. Ensimmäinen lentokone Helsingin lentoasemalta lähtee klo 7.20. Se on puolalainen lentoyhtiö Lotin kone, joka matkaa Jerusalemiin asti. Se yöpyy kuitenkin Bukarestissa ja saapuu siis Palestiinaan toisena päivänä. Kymmentä minuuttia myöhemmin eli klo 7.30 lähtee Aero-yhtiön "Sampo" Tukholmaan. Tällä vuorolla matkustava pääsee jatkamaan joko hollantilaisella koneella Amsterdamiin ja sen kautta Lontooseen tai Berliiniin, jonne saksalainen ja ruotsalainen kone vuorotellen ajavat Tukholmasta ilman välilaskua. Ranskalais-belgialaisella koneella pääsee myös Amsterdamista Pariisiin. Kööpenhaminasta on yhteys Osloon, josta norjalaisella koneella pääsee Bergeniin ja sieltä taas pääsee englantilaisella koneella ensi kuun alusta alkaen Pohjois-Englantiin vielä samana päivänä.

Seuraava lentotapaus on tamperelaisen tulo klo 9.50. Klo 11 ap. lähtee saksalaisen Lufthansan suuri matkustajakone Berliiniin. Sillä on välilaskut Tallinnassa, Riiassa, Kaunasissa ja Königsbergissä. Klo 12.45 tulee Helsinkiin ruotsalainen lentokone tuoden mukanaan postia, m.m. edellisiltana Berliinissä ja Lontoossa postiin pannut kirjeet. Sama kone lähtee Tallinnaan klo 13.15 ja palaa sieltä 14.45. Viipuriin lähtee "Salama" klo 13.30, ehtien siis saada mukaansa samana päivänä Lontoosta asti tulleet kirjeet. Se palaa takaisin klo 16.30. Klo 17 tulee Berliinin kone, ja klo 17.15 lähtee ruotsalainen kone takaisin kotiinsa. Lähtö Tampereelle on klo 17.30. Klo 19.50 saapuu Jerusalemin kone. Illalla klo 20.20 tulee "Sampo" takaisin Tukholmasta ja tuo mukanaan paitsi saman päivän Lontoon, Pariisin ja Berliinin lehtiä myöskin matkustajat, jotka aamulla ovat astelleet samojen maailmankaupunkien katuja. Yhteydet ovat siis meiltäkin Eurooppaan jo niin nopeat, että samana päivänä ehtii kävellä sekä Lontoon ja Pariisin että Helsingin katuja, ehtiipä Tampereellekin vielä junalla puolenyön aikaan.

Tampereen ja Viipurin linjoilla verrattain runsaasti matkustajia.

Aeron uusi kotimaan vuorokone "Salama". Kuva on julkaistu Uudessa Suomessa 14.4.1937.

Helsingin lentoasemalla tapasi edustajamme myöstkin Aero Oy:n johtajan, insinööri G. Ståhlen, jolta tiedustelimme, miltä Tampereen ja Viipurin koeliikenne tähän mennessä on näyttänyt. Hän mainitsi, että matkustajia on ollut verrattain tyydyttävästi, Tampereen koneeseen olisi kuitenkin enemmänkin mahtunut, sillä aivan täynnä se ei ole ollut.

Matkatoimisto Sammosta, joka hoitaa lentoliikenteen maahuollon Tampereella, kuulimme edelleen, että toisin päivin on matkustajia ollut hyvinkin runsaasti, esim. eilispäiväksi olivat kaikki paikat jo useita päiviä sitten tilattu. Sunnuntaipäivisin tuntuisi olevan myös paljon lentomatkustajia, mutta lentokone on silloin varattu yleisölennätyksiin eri kaupungeissa. 13:tta päivää ihmiset näyttävät jonkin verran pelkäävän koska viime torstaina, joka oli 13. päivä, oli vain pari matkustajaa, eli vähemmän kuin muulloin.